En ole koskaan ennen tavannut yli 100-vuotiasta henkilöä. Tapaaminen jännittää etukäteen, mutta Salossa omassa kodissaan yksin asuva Ilmari Koppinen poistaa hetkessä turhan jännityksen. Hän istahtaa pianonsa ääreen ja soittaa tervetulosoiton Raittiuden Ystävien toiminnanjohtaja Hannah Honkaselle ja minulle.

Ei todellakaan tarvitse ottaa ”nuorempi ihminen puhuu vanhemmalle ihmiselle ääntään korottaen”

– mallia käyttöön, mitä etukäteen vähän pelkäsin. Ilmari Koppinen kuulee hyvin. Tunnen kohtaavani itseään ja muita arvostavan ihmisen.

Elämä on asettanut Ilmari Koppiselle kovia haasteita. Hän syntyi 1918 ja jäi orvoksi 12-vuotiaana. Ilmari ja hänen veljensä pääsivät Ylivieskan tädin hoitoon ja sen jälkeen vielä kahteen muuhun perheeseen. Molempien vanhempien menetys on lapselle aina kuitenkin traumaattista.

“Ilmari kirjoitti ylioppilaaksi, opiskelu mahdollistui orpoeläkkeen turvin.”

Tuohon aikaan ylioppilasjuhlissa porukka oli Ilmarin mukaan raitista. Ilmari Koppinen ehti päästä sisään Teknilliseen korkeakouluun, mutta edessä odottivatkin kansakunnan kannalta hyvin traumaattiset tapahtumat. Ilmari osallistui talvi- ja jatkosotiin vuosina 1939-1944.

Hän sai sota-aikana päivän vapaata ja avioitui Esteri-vaimonsa kanssa. Pariskunta on saanut neljä lasta, ja heillä on myös kuusi lastenlasta ja seitsemän lastenlasten lasta.

“Rauhan tultua ihmiset alkoivat enemmän ryypätä”

Tuohon aikaa ei ollut kykyä kohdata ja hoitaa sodassa traumatisoituneita ihmisiä.

– Jotkut koulukaverit alkoivat ryypätä ja kuolivat alkoholiin, Ilmari Koppinen kertoo.

Hän toimi Teknillisessä korkeakoulussa apulaisprofessorina, mutta innostui tämän ohella tutkimaan aivoterveyttä ja alkoholitiedettä. Hän liittyi liikenneraittiusyhdistykseen ja alkoi kääntämään ulkomaista päihdetutkimusta suomeksi. Edelleenkin hän julkaisee helppolukuisia vihkosia terveydestä.

– Aluksi alkoholi voi synnyttää muiden huumeiden tavoin epäterveen, mutta miellyttävän euforiatunteen, joka ei kuitenkaan kestä kauan, vaan jatkossa tulevat humaltuminen, aistien heikentyminen ja muut myrkytykset ja krapula, Koppinen kirjoittaa.

– Alkoholi lamauttaa aivoja ja heikentää hermosolujen toimintaa. Alkoholin juonti sairastuttaa myös maksaa, haimaa ja ruuansulatuselimiä. Se heikentää älykkyyttä, kätevyyttä ja lihasvoimaa. Biokemia todistaa alkoholijuomien käytön järjettömäksi elämän laadun kannalta, Koppinen toteaa.

– Ihmiskunnan suuri enemmistö näyttää uskovan vanhanaikaisesti ja sokeasti siihen, että alkoholipitoinen juoma olisi eleganttia, juhlistavaa, maittavaa, janoa poistavaa, rentouttavaa, ruoaksi ja kohteliaisuusjuomaksi sopivaa ja sivistykseen kuuluvaa, vaikka nykytiedon mukaan alkoholi on sairastuttava ja tappava myrkky.

– On ilmeistä, että tähän tilanteeseen on syynä vanhojen asenteiden lisäksi alkoholikaupallisten järjestöjen voimakas markkinointi, aivopesu ja lahjonta, joka on vuosisatojen saatossa tullut yhä voimakkaammaksi. Ihminen on ikävä kyllä aivopestävissä, Koppinen avaa laajemman näköalan, mitä moni ei tule ajatelleeksi.

“Käsittämättömän paljon veteraaniurheilumitaleja”

Katson kerran toisensa jälkeen Koppisen työhuoneen urheilumitalipalkintoja. Koppinen aloitti eläkkeelle jäätyään veteraaniurheilun ja on saavuttanut muun muassa kaksitoista maailmanmestaruutta. Kaikkiaan mitaleita on kertynyt 1636 kappaletta, mukaan lukien Suomen, Pohjoismaiden, Euroopan ja maailmanmestaruustason suoritukset. Tähän on todellakin tarvittu sekä raittiuden- että tahdonvoimaa.

Koppiselle itselleen on tärkeintä kuitenkin eri tapahtumiin osallistuminen. Hän on mukana myös veteraanikuorossa.

Kun teemme pois lähtöä Hannahin kanssa, Koppinen soittaa pianoa ja laulamme yhdessä Veteraanin iltahuudon.

“Unelma, usko ja toivo raittiista maailmasta”

Ilmari Koppisen 100-vuotisjuhlaan osallistui 200 ihmistä. Koppinen kätteli heitä kaikkia.

Raittius ja terveet elämäntavat ovat epäilemättä tärkein syy pitkään ikään. Ilmari Koppinen haluaa omalla esimerkillään opastaa muitakin kohti terveempää elämää.

– Meillä on unelma, että ihmiskunnan lapset saavat tulevaisuudessa syntyä ja kasvaa lähimmäisen rakkautta ja raittiuden terveyttä korostavissa perheissä ja että alkoholi- ja huumemyrkkykauppiaat ovat muuttuneet terveellisten ja elämää tukevien hyödykkeiden kauppiaiksi, Koppinen sanoo.

Tapaaminen teki meihin molempiin vierailijoihin suuren vaikutuksen.
Ilmari Koppinen muutti ihmiskuvaani. Olemme tottuneet nuoruutta yliarvostavassa yhteiskunnassamme suhtautumaan kielteisesti vanhenemiseen. Vanhuksille puhutaan usein vähän teennäiseen sävyyn.

Nyt tapasimme henkisesti vireän 105-vuotiaan, joka näytti meille uudenlaista ikääntymisen ja yhteiskunnan kehittymisen mallia.

– Näen Ilmarin eräänlaisena pylväänä yhteiskunnassamme ja vaikutuin hänestä itsekin, Hannah Honkanen sanoo.

– Hänellä on sisäistä karismaa ja luottamusta, mikä on kypsynyt elämän kolhuissa. Hän ei ole lainkaan katkera, vaan on kääntänyt menneet myönteiseksi voimavaraksi ja kannustaa empaattisuudellaan toisiakin tavoittelemaan hyvää.

– Hän myös seuraa edelleen aktiivisesti maailman tapahtumia ja hankkii jatkuvasti uutta tietoa. Raittiit elämäntavat, aktiivinen liikkuminen, luonteva usko Korkeimpaan sekä jatkuva pyrkimys vaikuttaa myönteisesti ympäröivään yhteiskuntaan näyttävät edesauttaneen häntä säilyttämään henkisen vireystilansa, Hannah Honkanen toteaa.

Kesäisin matkaillaan usein katsomaan erilaisia mielenkiintoisia paikkoja, Suomessa ja maailmalla. Meillä oli kunnia Hannah Honkasen kanssa tavata kesämatkalla pienen Salon kaupungin harvinaisen suuri mies, joka henkii energiaa ja voimaa koko Suomen kansalle.

Tuula-Maria Ahonen