Raittiuden Ystävät Ry
Raittiuden Ystävät ry on Suomen vanhin raittiuskeskusjärjestö. Sen historia ulottuu vuoteen 1853 ja nykyinen nimi vuoteen 1884. Järjestö on ollut suomalaisen kansalaistoiminnan ja sivistystyön uranuurtaja. Se on luonut suomenkielisen järjestäytyneen yhdistystoiminnan perusteita sekä monipuolista kulttuuri-, urheilu- ja muuta toimintaa. Se on ollut myös näytelmätoiminnan käynnistäjiä Suomessa. Järjestön aktiivisia toimijoita olivat aikoinaan mm. J.V. Snellman, Sakari Topelius ja Elias Lönnrot.
Vuosilukuja ja tapahtumia Raittiuden Ystävien 170-vuotisen historian varrelta:
| 1853 | Raittiuskirjasten toimikunta perustetaan Helsingin Seurahuoneella (sittemmin Helsingin kaupungintalo) pidetyssä kansalaiskokouksessa. Perustajina olivat muun muassa J.V. Snellman ja Elias Lönnrot. |
| 1854 | Kolme ensimmäistä raittiuskirjasta julkaistaan, niistä yksi oli Elias Lönnrotin Kolme päivää Sairion kylässä |
| 1859 | Raittiuskirjasten toimikunta julkaisee Suomen ensimmäisen sarjakuvan, joka on 8- kuvainen Turmiolan Tommi. (https://tuppu.fi/wp-content/uploads/2016/09/turmiolanTommi.png) Turmiolan Tommin tarinaan. |
| 1860 | Kohtuuden Ystävät -niminen yhdistys perustetaan Raittiuskirjasten toimikunnan tilalle. Kohtuuden Ystävät julkaisee 14 uutta raittiuskirjasta vuosina 1860-1883. |
| 1883 | Toimintaa laajennetaan paikallisyhdistysten perustamista ja suullista valistustoimintaa käsittäväksi. Ensimmäiset paikallisyhdistykset perustetaan Helsinkiin, Kuopioon, Hämeenlinnaan, Jääskiin ja Ristiinaan. |
| 1884 | Kohtuuden Ystävät muuttaa nimensä Raittiuden Ystäviksi (RY) lääketieteen lisensiaatti A.A. Granfeltin aloitettua puheenjohtajana. A.A. Granfelt on Alkon pääjohtajan Pekka Kuusen isoisä. |
| 1885 | Aamunairut-lehti perustetaan aluksi Tampereen Raittiusseuran ja myöhemmin sen ja Raittiuden Ystävien yhteiseksi äänenkannattajaksi. |
| 1887 | Raittiuden Ystävät saa ensimmäisen päätoimisen sihteerin Mikael Johnsonin (myöhemmin Soininen). Aamunairut siirtyy kokonaan Raittiuden Ystävien lehdeksi ja RY saa ensimmäisen valtionavustuksensa 3000 markkaa. |
| 1888 | RY:stä tulee maan ainoa raittiuskeskusjärjestö. RY myöntyy siihen, että jäseniksi hyväksytään vain raittiutta kaikilta henkilöjäseniltään edellyttäviä paikallisyhdistyksiä. Maa jaetaan seitsemään raittiuspiiriin (Uudenmaan, Turun, Hämeen, Etelä-Pohjanmaan, Oulun, Kuopion ja Mikkelin sekä Viipurin piirit). RY:n jäsenjärjestöiksi liittyvät Turun Ehdoton Raittiusseura, Tampereen Raittiusseura, Viipurin Raittiusseura ja Vasa Absoluta Nykterhetsförening. |
| 1897 | Aamunairut muuttaa nimensä Kylväjäksi. |
| 1902 | RY ottaa käyttöön raittiustutkinnon. |
| 1904 | RY esittää maan hallitukselle kunnallista kielto-oikeutta alkoholilakiin. Esitys kuitenkin raukeaa, kun yleinen mielipide kääntyy kannattamaan yleistä väkijuomakieltoa eli kieltolakia. |
| 1905 | Ruotsinkieliset paikallisyhdistykset perustavat oman Finlands Svenska Nykterhetsförbund -nimisen keskusjärjestön ja eroavat RY:stä. |
| 1906 | Raittiuden Ystävät hyväksyy ensimmäisen raittiusväen yhteiskunnallisen ohjelman, raittiusliikkeen sosiaaliohjelman edeltäjän. RY:n päätoimikunta asettaa komitean laatimaan ehdotusta yleiseksi kieltolaiksi. |
| 1907 | RY:n kieltolakiehdotus valmistuu ja uusi yksikamarinen eduskunta hyväksyy sen pohjalta laaditun yleisen kieltolain. Sitä ei kuitenkaan toimiteta keisarin hyväksyttäväksi. Vasta Kerenskin hallitus hyväksyy sen vuonna 1917. |
| 1907 | Raittiuden Ystävät saa oman toimistohuoneiston Helsinkiin Annankatu 29:ään rakennettuun Raittius- ja Valistustaloon, missä se sijaitsee edelleenkin |
| 1908 | Helsingissä järjestetään kaksi kuukautta kestänyt Raittiusopisto -niminen kurssi RY:n ja sen piirien toimihenkilöiden kouluttamiseksi. Raittiusopistoa pidetään vuonna 1950 perustetun Joutsenon Opiston edelläkävijänä. |
| 1914 | Suomen sosialidemokraattinen Raittiusliitto perustetaan. Eräät RY:n paikallisyhdistykset liittyvät siihen ja eroavat RY:stä. |
| 1914 | RY hankkii omistukseensa Yläneellä sijaitsevan alkoholistiparantola Turvan (myöhemmin Huvitus). Laitos luovutetaan vuonna 1937 valtiolle varoineen ja velkoineen. |
| 1919 | Kieltolaki astuu voimaan. RY osallistuu sen tukemiseen, mutta ei liity jäseneksi samana vuonna perustettuun Kieltolakiliittoon. |
| 1923 | Alli Tryggin vuonna 1893 perustama lasten raittiuslehti Koitto siirtyy RY:n julkaistavaksi. Vuonna 1982 Koitto yhdistetään Lasten Keskus Oy:n kustantamaan Totto-lehteen. |
| 1930 | Raittiuden Ystävien Urheiluliitto perustetaan. |
| 1933 | Raittiuden Ystävät aloittaa varhaisnuorisotyön. |
| 1935 | Raittiuden Ystävien ohjelmaan tulee myös partiotyö. |
| 1938 | Raittiuden Ystävät laatii ensimmäisen alkoholipoliittisen ohjelmansa ja se hyväksytään samana vuonna Suomen yleisessä raittiuskokouksessa. |
| 1941 | Raittiuskeskuskirjasto muodostetaan Raittiuden Ystävien kirjaston pohjalta. |
| 1943 | RY organisoi laajamittaiseksi muodostuvan rintamamiesopiskelun. |
| 1945 | RY aloittaa jokakeväiset valtakunnalliset nuorisopäivät kulttuurikilpailuineen. Tapahtuman nimi on aluksi Nuorten talvipäivät. |
| 1946 | Kristillisen Raittiustyön Edustajisto perustetaan RY:n yhteyteen. |
| 1950 | Joutsenon Opisto aloittaa toimintansa ja sen ylläpitäjänä toimii Raittiuden Ystävien kansanopiston Kannatusyhdistys. |
| 1953 | Raittiuden Ystävien 100-vuotisjuhlavuosi. Raittiuden Ystävät liittyy perustajajäsenenä Suomen Raittiusjärjestöjen Liittoon. |
| 1957 | Joutsenon Opiston päärakennus valmistuu Opisto laajenee käsittämään kansanopiston ohella myös kansankorkeakoulun. |
| 1967 | Raittiussanomat perustetaan raittiusliikkeen yhteislehdeksi. RY:stä tulee yksi lehden julkaisijajärjestöistä. Kylväjän ilmestyminen päättyy. |
| 1967 | RY liittyy liitännäisjäsenenä Kansainväliseen IOGT:hen. |
| 1970 | Kustavissa toimivan raittiusväen lomakeskusyrityksen Lomavalkama Oy:n yhteyteen valmistuu Raittiuden Ystäville kurssikeskus. |
| 1974 | IOGT:n maailmankonferenssi kokoontuu Helsingissä RY:n ja muiden suomalaisten IOGT- järjestöjen organisoimana. |
| 1980 | Raittiuden Ystävien nuorisotoiminta siirtyy erillisen Sininuorisoliitto -nimisen nuorisojärjestön hoidettavaksi. Toiminta alkaa vuonna 1981. |
| 1989 | Sininuorisoliitto liittyy RY:n jäsenliitoksi. RY:n jäsenmäärä on 20682 jäsentä ja 43494 jäsentä, kun myös jäsenliittojen jäsenet lasketaan mukaan. |
| 1994 | Raittiuden Ystävien jäsenliittoina aloittavat ETRA-liitto ja Rautatieläisten Raittiusliitto (RRL) ja RY:n ja sen jäsenliittojen yhteenlaskettu jäsenmäärä nousee 64373 jäseneen. RY:n yhteyteen kuuluvat nyt Sininuorisoliitto eli Sinuli (nuorisotyö), Raittiuden Ystävien Urheiluliitto (RYUL), ETRAn toiminnot, Liikenneraittiustoiminta rautateillä, Kristillinen Raittiusliitto, IOGT-Suomen Raittiusveljestö ja Yhteiskunta Raittiiksi r.y. |
| 1995 | Syksyisin järjestettävä 24 tunnin liikunta-, terveys- ja kulttuuritapahtuma Yli Yön Yhdessä (aluksi nimellä Yli yön juoksu) toteutetaan ensimmäisen kerran. |
| 1996 | Nuorten humalajuominen on kolminkertaistunut 1980-lukuun verrattuna. Raittiuden Ystävät suuntaavat vanhemmille valmennusohjelman lasten ja aikuisten päihteidenkäytön kohtaamiseen. |
| 1997 | Raittiuden Ystävät käynnistää raittiusviikot (nykyisin Ehkäisevän päihdetyön viikko) uudelleen, ensimmäisenä teemanaan Vastuullinen vanhemmuus. Ohjelma laajenee seuraavina vuosina eri kasvattajaryhmille. |
| Raittius-, elämäntapa- ja päihdejärjestöjen yhteistyöelin Raittiusjärjestöjen RY lopettaa toimintansa. Ehkäisevän päihdetyön järjestöt toimivat Terveyden edistämisen keskuksen yhteydessä. | |
| 1998 | Anna lapselle raitis joulu -tiedotuskampanja käynnistetään |
| 2000 | Raittiuden Ystävien säätiö perustetaan. RY luovuttaa peruspääomaksi kolmen Raittius- ja Valistustalo Oy:n osakehuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. |
| 2001 | Päihteetön pelikenttä -projekti toteutetaan yhdessä ehkäisevän päihdetyön toimijoiden kanssa. |
| 2002 | Selvin Päin Kesään -kampanja aloitetaan. |
| (Lähde: Jukka Ahonen, Raittiuden voima, 2003. Kustannusosakeyhtiö Otava.) |
Tutustu myös: Historialliseen raittiusjulistenäyttelyyn.