Suomen terveys- ja hyvinvointitilanne ei kestä valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaista sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuen leikkaamista 127 miljoonalla eurolla. Julkinen sektori ei kykene korvaamaan tästä aiheutuvaa vajetta käsipareissa eikä taloudellisesti, sillä sote-järjestöissä toimii noin 500 000 vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.
Kotimainen järjestötyö tukee ja parantaa ratkaisevalla tavalla kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Järjestöt toimivat monien sairauksien hoidossa, ehkäisyssä ja tutkimuksessa. Siksi järjestöjen ja yhdistystoimijoiden työtä tarvitaan nyt kipeämmin kuin koskaan. Monista ongelmista kärsitään niin fyysisesti, henkisesti kuin sosiaalisestikin ja sen myötä kustannukset nousevat ennennäkemättömiin summiin, jos järjestöjen mahdollisuutta toimia rajoitetaan esitetyllä tavalla.
Järjestöt pitävät huolta heikoimmista ja ehkäisevät palvelujärjestelmän ylikuormittumista myös koronakriisin hoitokustannuksissa. Jos melkein puolet sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleisavustuksista leikataan, liian monet kansalaiset jäävät yksin, sairastuvat ja pahimmillaan menehtyvät lisääntyneiden ongelmien seurauksena. Jopa yhteiskuntarauha ja kansalaisten turvallisuus ovat uhattuna, mikäli järjestöt eivät kykene enää laajamittaiseen työhönsä maan asukkaiden tueksi.
Koronapandemia lisää sote-järjestöjen työn tarvetta myös päihdeongelmien ehkäisyssä. Tilastot osoittavat alkoholin myyntimäärien kasvaneen maassamme pandemian aikana. Lisäksi järjestyshäiriöt ja nuorten päihteidenkäyttö ovat lisääntyneet useilla paikkakunnilla. Paljon puhuttu nuorten raittius on uhattuna, kun alkoholin käyttöluvut eivät enää pienene, vaan joidenkin nuorten kohdalla jopa nousevat. Yhä synkemmiksi tilastot tulevat, kun puuttuvan vaikuttamistyön seurauksena päihteidenkäyttö kasvaisi entisestään kodeissa ja liikenteessä aiheuttaen merkittävää vahinkoa ihmishengille, terveydelle ja omaisuudelle.
Avustusten pienentyessä vaarassa olisi myös Raitis Linja -palvelupuhelimme, joka kuuntelee ja auttaa ihmisiä kautta maan. Huoli omasta ja läheisten päihteidenkäytöstä vaivaa monia maamme asukkaita. Kaikki päihteidenkäyttö arkea vaikeuttavasta kohtuu- ja viihdekäytöstä runsaaseen ongelmakäyttöön kuuluu Raitis Linjalla. Lisäksi yksinäisyys, turvattomuus ja elämän merkityksettömyys ovat toistuvasti puhelimessa keskusteltuja asioita.
Kansamme tarvitsee sekä kannustavaa vertaisuutta että rajoja terveytensä vahvistamiseen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Sijoitus sote-järjestöjen työhön varmistaa myös maamme taloudellisesti kestävää tulevaisuutta. Siksi Veikkauksen voittotuottojen lasku tulee kompensoida budjettivaroista. Tarvitaan kestävä päätös myös siitä, miten järjestöjen rahoitus turvataan myös tulevina vuosina.
Emme tunnistaisi maatamme, jos näkisimme sen nyt ilman vuosikymmeniä kestänyttä järjestötyötä. Niin paljon enemmän se olisi onnettomuuksien, sairauksien ja muun kärsimyksen vammauttama. Sellaista kotimaata emme halua jättää lapsillemme, vaan perintönä tulee olla terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva maa, jossa kaikilla on hyvä olla ja elää.
Nyt on todella otollinen hetki tunnistaa ja tunnustaa kaikki se hyvä työ, jota järjestöt ovat pian 200 vuoden ajan tehneet maassamme ja toivottavasti saavat jatkossakin tehdä.
”Onneksi on joku!”, kuten ajankohtainen järjestöjen työstä kertova kampanja nyt muistuttaa.
EPT-verkosto: Ehkäisevälle päihdetyölle on tarvetta.
SOSTE ry: Yhdistysten vapaaehtoiset paikkaavat julkisen palvelun neuvonnan puutteita
Kansalaisareena ry:n kannanotto: Budjettileikkaukset vaarantavat vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytykset