Raittiuden Ystävät Ry
Teksti: professori Martti Vastamäki
Kiinassa todettiin joulukuussa 2019 keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi todettiin uusi koronavirus, COVID-19. Nimi korona tulee viruksen mikroskooppisesta auringon koronaa muistuttavasta ulkonäöstä. Koronavirukset ovat joukko viruksia, joita on todettu sekä ihmisillä että eläimillä. Ne aiheuttavat tavallisimmin lievän hengitystieinfektion. Vakavia, jopa kuolemaan johtavia infektioita ovat aiheuttaneet 2003 SARS (severe acute respiratory syndrome) ja 2012 MERS (Middle East Respiratory Syndrome) -koronavirukset ja nyt siis COVID-19. Tapauksia on todettu nyt (30.3.2020) yhteensä 720 000 maailmanlaajuisesti, kun yli 200 maata on raportoinut tartunnoista. Suurin osa tapauksista on raportoitu aikuisilla, joskin myös lasten COVID-19-tapauksia on kuvattu. Vakavia hengitystievirusten aiheuttamia tauteja – myös koronavirusinfektiota – todetaan useammin ikääntyneillä henkilöillä ja henkilöillä, joilla on jokin perustauti, kuten diabetes, sydän- tai keuhkosairaus. Aiemmissa koronavirusepidemioissa (SARS, MERS) lasten infektiot olivat harvinaisia. Yli 100 vuotta sitten maailmaa kiertäneestä virusinfektiosta Espanjan taudista tämä uusi virustauti poikkeaa ainakin siinä, että nyt tauti iskee ankarimmin iäkkäisiin, kun taas Espanjan tauti tappoi sadoin tuhansin parhaassa kunnossa olevia lapsia ja nuoria, joilla riitti elinvoimaa valtavien vasta-ainemäärien kehittämiseen, johon potilaat sitten tukehtuivat.
Tämä uusi koronavirus COVID-19 tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä. Koronavirukset ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne eivät säily tartuttavina pinnoilla pitkään, etenkään vaihtelevissa lämpötiloissa. Pintojen kautta tarttumisen riski on olennainen lähinnä sairaalassa, jossa on paljon sairaita ja oireilevia potilaita. Kotioloissa pätevät samat ohjeet kuin muidenkin tautien kohdalla: siivotaan jälkiä aktiivisesti ja vältetään esimerkiksi samojen pyyhkeiden käyttämistä. Raskaana olevat naiset ovat muuta väestöä alttiimpia virusten aiheuttamille hengitystieinfektioille, mukaan lukien COVID-19-infektio.
Miten suojaudun koronavirustartunnalta?
Uudelta koronavirukselta voi suojautua samalla tavoin kuin muiltakin hengitystieinfektioiden aiheuttajilta. Ensisijaisesti kannattaa huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Käsiä on syytä pestä vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Silmiä, nenää tai suuta ei ole syytä kosketella, ellei ole juuri äskettäin pessyt käsiään. Oireettoman terveydenhuollossa työskentelemättömän henkilön suu-nenäsuojuksen käyttö mitä ilmeisimmin ei ole tarpeen, mutta terveydenhuollon ammattilaisille se on tarpeen, samoin koronavirusinfektioon sairastuneiden potilaiden lähikontakteille, esimerkiksi samassa taloudessa asuville.
Myös oireisten henkilöiden, jotka joutuvat liikkumaan julkisilla paikoilla ja saattavat tartuttaa muita henkilöitä, on syytä käyttää suojusta. Muut henkilöt, kuten matkailijat tai asiakaspalvelutyötä tekevät henkilöt, eivät todennäköisesti hyödy suu-nenäsuojuksen käytöstä. Ei ole näyttöä siitä, että suu-nenäsuojuksen laaja käyttö estäisi tartuntoja väestössä. Suurien väkijoukkojen välttäminen ja hengitystieinfektiota sairastavan henkilön läheisen kontaktin välttäminen ovat myös tärkeitä. Julkisilla paikoilla ja väkijoukoissa on pyrittävä pitämään 1–2 metrin etäisyys muihin, erityisesti, jos joku yskii tai aivastelee.
Oireiden perusteella ei voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai joku muu virus tai bakteeri. Mahdollisuus uuden koronaviruksen aiheuttamaan hengitystietulehdukseen on pieni, ellei henkilö ole ollut kontaktissa sellaiseen henkilöön, joka on sairastunut koronavirusinfektioon. On tehty havaintoja, että oireettomat henkilöt saattavat levittää virusta eteenpäin. On kuitenkin epäselvää, miten suuri merkitys tällä on epidemian leviämisessä. Nykytiedon mukaan valtaosan tartunnoista aiheuttavat oireiset henkilöt.
Miten suojaan muita?
Lievänkin hengitystieinfektion aikana kannattaa nyt korona-aikana pysytellä kotona eli ei töihin, kouluun tai harrastuksiin. Kättelyä on vältettävä. Suu ja nenä on suojattava esim. kertakäyttönenäliinalla, jos on yskittävä tai aivastettava. Jos herää epäily koronavirustartunnasta, suositellaan soittamaan terveyskeskukseen tai sairaalan päivystykseen, mutta ei menemään sinne ilman terveydenhoitohenkilökunnan puhelinkonsultaatiota. Koronavirustartuntaa voi epäillä, jos on kuumetta, yskää, kurkkukipua, päänsärkyä tai hengenahdistusta, varsinkin, jos on palannut ulkomailta epidemia-alueelta tai ollut kosketuksissa taudille altistuneen tai siihen sairastuneen kanssa.
Koronavirustartunnan oireet
Koronavirus aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion, jonka oireita ovat yskä, kurkkukipu, kuume, hengenahdistus, lihaskivut ja päänsärky. Nämä ovat myös tavallisen influenssan oireita, eikä näitä kahta tautia voi alussa erottaa toisistaan ilman tarkempia tutkimuksia. Kuten tiedämme, tavallinen influenssa voi viedä potilaan kunnon varsin heikoksi ja oireet kuten päänsärky ja lihassäryt ovat vaikeita kestää. Koronaviruksen oireet ovat arviolta noin 80 prosentilla onneksi varsin lieviä, osa sairastuneista on jopa käytännössä oireettomia, mutta vaikeaoireisiakin on paljon. Jos ilmenee vaikeaa hengenahdistusta ja kuume pysyy korkealla, on syytä hakeutua hoitoon. Osa koronapotilaista tarvitsee tehohoitoakin. Uuteen koronavirukseen ei toistaiseksi ole olemassa hoitoa tai ennaltaehkäisevää rokotetta. Rokotteita on kehitteillä, mutta ne eivät ehdi taltuttamaan nyt käynnissä olevaa epidemiaa.
Taudin itämisaika, eli aika altistumisesta ensioireiden alkuun, on arvion mukaan noin 2–12 päivää, keskimäärin noin 4–5 päivää. Leviämisen tehokkuutta tai tartuttavuusaikaa ei vielä tunneta tarkasti. Tähän mennessä noin 80 % raportoiduista tapauksista on ollut lieviä ja sairastuneet ovat toipuneet. Noin 14 %:lla tauti on ollut vakavampi, oireina keuhkokuume ja/tai hengenahdistusta ja 6 %:lla tila on ollut kriittinen.
Uusi koronavirus on yleisvaarallinen tartuntatauti
Tartuntatauti luokitellaan yleisvaaralliseksi, jos se tarttuu helposti, on vaarallinen ja sen leviäminen voidaan estää toimin, jotka kohdistetaan sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaiseksi perustellusti epäiltyyn henkilöön. Yleisvaaralliseen tartuntatautiin sairastunut voidaan eristää tartuntavaaran torjumiseksi. Tartunnan mahdollisesti saanut henkilö voidaan myös tarvittaessa määrätä karanteeniin. Karanteenilla tarkoitetaan terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista. Jotta tauti ei leviäisi, tartunnan saanutta voidaan hoitaa tarvittaessa myös vastoin hänen tahtoaan. Eristyksellä tarkoitetaan tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä terveistä. Eristys voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa. Tällä halutaan välttää mahdolliset jatkotartunnat. Osa infektiosairauksista voi tarttua jo ennen varsinaisten oireiden puhkeamista. Karanteenilla estetään tartuntoja mahdolliselta oireettomalta tartunnankantajalta muihin henkilöihin.
Karanteenissa olevan henkilön pitää välttää lähikontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Ulos voi mennä, jos ei mene muiden ihmisten lähelle. Esimerliksi työhön, kouluun, päiväkotiin, harrastuksiin tai kauppaan sen sijaan ei saa mennä, koska näissä paikoissa lähikontaktia on vaikea välttää. Karanteenin voi yleensä toteuttaa kotona. Jos kotona kuitenkin asuu yli 60-vuotiaita tai perussairaita henkilöitä, voidaan joutua harkitsemaan erityisjärjestelyjä. Tämä johtuu siitä, että karanteenissa oleva voi sairastua ja tartuttaa tautia eteenpäin ennen kuin ehtii hakeutua hoitoon. Koronaviruksen aiheuttama tauti voi olla ikääntyneille ja perussairaille vakava.
Pandemia
Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020. Epidemia-alueella tarkoitetaan alueita, joissa esiintyy laajempia tartuntaketjuja. Koska epidemiatilanne Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on muuttunut nopeasti, maiden ja alueiden luokittelusta epidemia-alueeksi luovuttiin. Koronavirustartunnan saamisen riski on kohonnut koko Euroopassa ja muualla maailmassa.
Suomen tilanne 30.3.2020
Tähän mennessä Suomessa on todettu noin 1313 laboratoriovarmistettua uuden koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamaa tautitapausta. Tässä on huomioitava, että viimeisten kahden viikon aikana on testattu ainoastaan sairastuneeita henkilöitä. Arvioidaan, että todellinen uusien koronatapausten lukumäärä on noin 20–30-kertainen verrattuna testissä löydettyjen tapausten määrään Suurin osa Suomessa todetuista tapauksista on ollut lieviä. Osa tartunnan saaneista on tarvinnut kuitenkin sairaalahoitoa. Tehohoidossa eli hengityskonetta tarvitsevia on maassamme 49 (tilanne 30.3.2020), kun viikko sitten luku oli 10. Koronan aiheuttamia kuolemantapauksia on raportoitu 13, kun viikko sitten niitä ei ollut vielä yhtään Suomessa. Luvut siis nousevat melkein ekspotentialisesti. On täysin selvää, että meilläkin tehohoitoa tarvitsevia tulee olemaan ainakin 500, ehkä nelinumeroinenkin luku ja kuolemantapauksia myös valitettavan runsaasti, ehkä 50–100. Olemme onneksi pari kolme viikkoa jäljessä muun Euroopan tilanteesta ja asioihin on pystytty varautumaan mm. valtiovallan taholta käsittääkseni varsin hyvin.
Euroopan tilanne
Euroopassa on todettu nyt yli 400 000 koronavirustapausta, joista 24 352 eli 6 % on kuollut. Suurin osa Euroopan tapauksista on todettu Italiassa, 91 000 ja Espanjasssa, 85 000. Kuolleisuus on suurin ikäihmisten ryhmässä, 80–89-vuotiailla 42 % ja 70–79-vuotiailla joka kolmas on kuollut tähän tautiin Italiassa. Näissäkin kuolleisuusluvuissa on otettava huomioon se, että siinä verrataan kuolleiden määrää positiivisiksi testattujen määrään. Todellinen infektion saaneiden määrä voi olla kymmenkertainen. Euroopan ulkopuolella USA:ssa sairastuneita on ilmoitetttu olevan 143 000 (tilanne 30.3.2020). Siellä valtiovalta eli käytännössä presidentti on edistänyt viruksen leviämistä vähättelemällä merkittävästi sen vaikutusta. Asiantila muuttui, kun presidentin hyväkuntoinen ystävä sairastui tautiin ja on nyt koomassa. Nyt USA:ssa on säädetty useita kokoontumista ja taudin leviämistä vähentäviä asetuksia.
Taudista parantuneiksi on todettu 49 059 ihmistä. Kuolleisuusprosentteja tarkasteltaessa on tietenkin otettava huomioon se, että prosentit on laskettu testatuista. Suurinta osaa sairastuneista ei testata, kun tauti on sairastettu niin lievänä. Italian huono tilanne ja korkeat kuolleisuusluvut ovat osittain tekemisissä sen tosiasian kanssa, ettei maasssa oltu varauduttu riittävästi. Esimerkiksi tehohoitopaikkoja ei ollut läheskään riittävästi ja kaikkein heikkokuntoisimpia ei voitu ottaa tehohoitoon. Suomessa tehohoitopaikat riittävät jatkossakin.
Lopuksi
Edessä on vielä kovia aikoja Suomessakin. Asiantuntijat ovat arvioineet, että kaikista varotoimista huolimatta ehkä jopa joka kolmas suomalainen sairastuu tähän koronavirukseen. Toistaiseksi meillä on raportoitu menehtyneitä varsin vähän moneen muuhun maahan verrattuna, mutta niitäkin varmasti tulee, ehkä jopa parin prosentin luokkaa? Tämän pandemian aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat mittavat koko maailmassa, niin myös Suomessa. Odotettavissa on varman tuntuinen talouslama meilläkin. Mutta kuten arvostettu Tasavallan Presidenttimmekin totesi televisiossa 12.3.2020: Ihmisistä ja heidän hengestään huolehtiminen on tärkeää, talous jää siinä takasijalle!
Kirjoittaja on professori, käsikirurgi, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri sekä Raittiuden Ystävät ry:n puheenjohtaja.