Raitis

Raittiuden Ystävät Ry

[ingressi teksti=”Tultuani Suomeen olen harrastanut aktiivisesti seinäkiipeilyä ja löydän kiipeilystä paljon yhtymäkohtia oikeaan elämään ja siinä tehtäviin valintoihin.”]

Sebastian Hernándes kurottaa korkeammalle.

Seinällä, kuten elämässäkin, on osattava valita sopiva reitti ja löydettävä oikeat askelmat, jotta pääsee turvallisesti huipulle. Aina ei reitinvalinta osu oikeaan ja ote lipeää. Kiipeilyseinältä putoamisessa tärkeää on turvallinen tekniikka ja alapuolella oleva suojapatja. Suomessa, kun elämä horjuttaa ja tulee putoamisia, yhteiskuntaa voi ajatella patjana, joka ottaa vastaan. Itse tulen sieltä, missä kiipeilyreitin kulmat ovat terävämpiä, putoamisvaara suuri ja alhaalla odottaa pehmeän patjan sijasta usein kova kallio. Kotimaassani Kolumbiassa ihmiset kohtaavat monenlaisia vaikeuksia ja esteitä tavoitellessaan parempaa elämää. Jotkut putoavat jo ensimmäisillä askelmilla ja vain harvat löytävät reitin huipulle – vielä harvemmat rehellistä tietä.

Monilla on mielikuva kolumbialaisista, että he ovat aina iloisia ja lämpimiä ihmisiä. Kolumbiassa tosiaan aurinko hellii, vitamiinipitoisia hedelmiä on saatavilla ympäri vuoden, ihmiset ovat avuliaita ja sydämellisiä, musiikin rytmit villitsevät tanssiin ja kaikilla on leveä hymy huulillaan. Hymyn takana kuitenkin monien ihmisten mieliä kalvaa pelko ja epätoivo. Maa on todella korruptoitunut ja huumeet ovat suuri ongelma. Lähtökohdat hyvään elämään ovat todella eriarvoiset ja jokainen on oman onnensa seppä. Päihteet ovat monelle vaikeassa elämäntilanteessa elävälle pakokeino todellisuudesta. Päihtyneenä voi ehkä unohtaa ongelmat hetkeksi ja saa lyhyen onnen tunteen, mutta tuo onnellisuus on valheellista ja vaikutuksen loputtua samat vaikeudet ovat entistä painostavampina edessä.

Kolumbiassa menestyvät vain vahvimmat, korruptoituneimmat ja vaarallisimmat eikä huonoista lähtökohdista ponnistavilla ole mahdollisuuksia vaikuttaa elämänsä kulkuun. Kiipeilyvertauksin sanottuna, moni päätyy valitsemaan liian vaarallisen reitin ja seuraukset voivat olla ikäviä. Vaikeat lähtökohdat saavat ihmiset tekemään uhkarohkeita ja epätoivoisiakin tekoja tavoitellessaan parempaa elämää. Suomessa hienointa on juuri se, että eri lähtökohdista tulevilla ihmisillä on samat oikeudet ja mahdollisuus vaikuttaa elämänsä kulkuun. Ihailen suomalaista järjestelmää, jossa kaikki lapset pääsevät kouluun ja saavat opiskella esimerkiksi useaa eri kieltä, mikä Kolumbiassa on vain varakkaimpien etuoikeus.

Olenkin huomannut, että Suomessa ihmisillä on paljon sellaisia mahdollisuuksia, joista kolumbialaiset eivät voi edes haaveilla. Esimerkiksi rakasta harrastustani seinäkiipeilyä pystyn Suomessa harrastamaan edullisen nuorten liikuntakortin mahdollistamana, kun Kolumbiassa se on mahdollista vain varakkaimmille. Kiipeilyharrastus on minulle henkireikä, joka auttaa hetkeksi unohtamaan stressin ja kaipuun rakkaimpieni luokse Kolumbiaan. Kiipeilyn ja muun aktiivisen liikunnan avulla olen pystynyt pitämään itseni hyvässä kunnossa ja saanut mielekästä tekemistä yksinäisiin päiviin. Olenkin huomannut liikunnan olevan paras lääke stressiin ja toivon, että voisin esimerkilläni rohkaista muitakin rohkeasti kokeilemaan uusia lajeja. Kiivetään yhdessä kohti unelmiamme!

Kirjoittanut: Sebastian Hernándes Käännös, editointi ja kuva: Emilia Laine

MoMo-hanke tarjoaa maahanmuuttajille päihteettömiä kohtaamisia

Sebastian Hernándes on mukana Raittiuden Ystävien Monikulttuurisuutta ja mocktaileja (MoMo) -hankkeessa, jossa koulutetaan turvapaikanhakijanuoria Mocktailbaarin pitäjiksi. Mocktailbaari vierailee erilaisissa nuorten tapahtumissa, joissa se on osa päihdevalistusta uudenlaisella positiivisella otteella. Hankkeen ideana on edistää kotoutumista tarjoamalla turvapaikanhakijanuorille mielekästä työtä ja luontevia kontakteja suomalaisnuorten kanssa sekä erilaisia aktiviteetteja vapaa-aikaan. Mocktailbaarien lisäksi MoMo-hanke järjestää liikunta- ja lautapeli-iltoja ja tulossa on myös retki suomalaiseen luontoon. Toiminta on saanut paljon positiivista palautetta osallistujilta!