Pääkirjoitus, raitis.fi-lehti 2/2017
Alkoholi on tällä hetkellä vakavin yksittäinen terveyden ja hyvinvoinnin uhkatekijä Suomessa. Eikä Suomi ole tässä suhteessa poikkeus. Maailmanlaajuisestikin alkoholinkäytön terveyshaitat ylittävät työikäisessä väestössä esimerkiksi tupakoinnin ja liikalihavuuden aiheuttamat haitat.
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu kymmenen vuoden tavoitteeksi hyvinvoinnin ja terveyden osalta, että suomalaiset voisivat paremmin ja kokisivat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Ristiriitaista on, että hallitus on kuitenkin sallimassa vahvempien (5.5 %) oluiden, lonkeroiden, limuviinojen ja siiderien myynnin ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Alkoholijäätelöitäkin saattaa tulla tarjolle.
Muutokset ovat osa alkoholilainsäädännön kokonaisuudistusta. Hallitus on kertonut tavoitteekseen purkaa normeja, vähentää alkoholihaittoja ja kohentaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Vahvempien juomien parempi saatavuus lisää tutkitusti alkoholin käyttöä ja alkoholihaittoja. Terveysalojen asiantuntijat tyrmäävät uudistuksen viitaten siitä seuraaviin merkittävästi kasvaviin terveyshaittoihin.
THL laskee uudistuksen lisäävän vuosittaisia alkoholihaittoja 400 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa lisää sairaalahoitojaksoja, alkoholisairauksia ja -kuolemia sekä ennenaikaisia työurien katkeamisia.
Suomalaisten elinajanodote on vuosikymmenien kuluessa pidentynyt useilla vuosilla. Erot eri yhteiskunnallisessa asemassa olevien välillä ovat kuitenkin merkittäviä. Suomalainen 35-vuotias mies, joka kuuluu alimpaan tulokvintiiliin eli viidennekseen, kuolee keskimäärin peräti 12,6 vuotta aiemmin kuin ylimmän tuloviidenneksen mies. Tästä erosta 35 % johtuu alkoholista ja 25 % tupakasta.
Vielä viime vuosikymmenellä alkoholin käyttö lisääntyi ja samalla myös erot eri ryhmien elinajanodotteessa repesivät suuremmiksi. Sittemmin, juomisen käännyttyä lievään laskuun THL ilmoitti, että elinajanodote-erojen kasvu on pysähtynyt. Hallituksen alkoholipolitiikka on kuitenkin kääntämässä alkoholin kulutuksen jälleen nousuun. Samalla kasvaa eriarvoisuus ja erot eri ihmisryhmien elinajanodotteessa. Hallituksen tavoitteena on parantaa alkoholielinkeinon toimintaedellytyksiä kansanterveyden kustannuksella.
Eduskunnassa asiasta päättävät ovat vahvasti erimielisiä esitetyn lain useimmista alkoholielinkeinoa tukevista kohdista. Myös hallituspuolueiden sisällä on asiasta ristivetoa. Ministeri Rehula esim. tuskin suostuu esittelemään lakia, jossa hänen terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta ja alan asiantuntijoiden tutkittua tietoa hyväksikäyttäen valmistelemansa teksti on vesitetty niin pahasti kuin nyt lakiesityksestä näkyy.
Hallituspuolueiden useat kansanedustajat ovat myös kirjallisesti ilmoittaneet vastustavansa lakia, joka varmuudella lisää alkoholin kulutusta merkittävästi ja aiheuttaa lisää kansakunnan pahoinvointia. On ollut myös vaatimuksia siitä, että edustajat saisivat alkoholilaista äänestettäessä äänestää oman vakaumuksensa mukaan eikä ryhmän päätöksen mukaan.
Suomalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja päihteettömyyden puolesta toimivilla järjestöillä ja yksityishenkilöillä on nyt viimeinen mahdollisuus vaikuttaa tämän tällä hetkellä missiomme kannalta erittäin epäonnistuneen lakiesityksen oleellisen muuttamisen tai hylkäämisen suuntaan. Nopein tapa vaikuttamiseen on nyt suora yhteydenotto päättäjiin eli kansanedustajiin. Oma järjestömme on tässä kampanjassa täysin rinnoin mukana.
Kaunista ja rentouttavaa kesäaikaa kaikille lukijoille toivottaen
Martti Vastamäki
Raittiuden Ystävät ry:n
puheenjohtaja