[ingressi teksti=”Minna Marsh hukkasi elämän kipinän, löysi sen uudelleen ja opettaa nyt aiheesta muille.”]
”Raitis ja savuton nainen”, ”Aidot ihmiset, joilla on rohkeutta elää täysillä ja ottaa riskejä”, ”Ihmiset, jotka uskaltavat elää omannäköistä elämäänsä”. Tässä muutamia vastauksia, joita Minna Marsh sai kysyessään Facebookissa minkälaiset asiat ja ihmiset saavat syttymään.
Monia vastauksista yhdisti, että vaikkei itse jakaisi toisen arvoja, on inspiroivaa ja ihailtavaa, jos ihminen on rehellisesti oma itsensä.
Minna Marshin nimike työssä on mentaalivalmentaja. Hänen tuorein kirjansa Intohimo kertoo nimensä mukaisesti intohimosta eli siitä mikä saa ihmiset syttymään.
Teoksen henkinen tukija professori Alf Rehn toteaa alkupuheenvuorossa:
– Maailma, kuten sen tunnemme, on pitkälti tehty pelkureille. Jos nyky-yhteiskunnassa haluaa pärjätä ja vain pärjätä, paras tapa lienee olla uskomattoman tavallinen ja pelokas. Olemalla samaa mieltä kaikkien kanssa, nauttimatta oikeastaan mistään, koskaan haastamatta tai kyseenalaistamatta mitään, tulee todennäköisesti pärjäämään jokseenkin ok.
– Ei niin, että tällä tavalla koskaan etenee kovin pitkälle, Rehn jatkaa.
Kun puuttuu itsevarmuutta tehdä asiat omalla tavallaan, on helppo paeta elämän laimeutta ja sisällön puutetta vaikkapa alkoholiturrutukseen.
Marshin kirja nostaa kuitenkin intohimon vaihtoehdoksi pelokkaalle ja keskinkertaiselle elämälle. Intohimo on sitä, että tekee asioita, koska ei voi olla tekemättä, eikä siksi että täytyy. Teoksessa se on sekä talouden että oman itsen moottori, joka ajaa ihmistä ja tekee hänestä suurenmoisen.
Mutta entä jos arjen pyörityksessä on unohtanut asiat, joista itse saa virtaa?
Mikä sinua sytytti lapsena?
Marsh ehdottaa lukijaa tekemään elämästään aikajanan. Tähän hän näyttää itse mallia. Lapsena häntä sytyttivät monet asiat, esimerkiksi kirjat ja lukeminen, koirat, missit, musiikki ja Elvis Presley. Nuorena häntä sytytti henkisen kasvun kysymykset ja USA.
Sitten seurasi harmaata vyöhykettä, jolloin hän ei tuntenut intohimoa juuri mistään. Nykyisin Marshia sytyttävät kirjojen kirjoittaminen, tankotanssi ja fyysinen treeni.
– Syttymisen kohteet voivat vaihtua, mutta syttymisen tunne pysyy laadultaan usein hyvin samanlaisena, Marsh toteaa.
Hän piti koulun ainekirjoituksesta jo 8-vuotiaana ja näkee, että innostus kirjojen kirjoittamiseen on saman asian jatkumoa. Sen sijaan uutena intohimona on liikunta, josta hän ei lapsena pitänyt.
Marshin mukaan intohimoisia ihmisiä yhdistää kaksi asiaa. Heillä on vahva sisäinen palo asiaansa, joskus hinnalla millä hyvänsä, ja toisaalta he näyttävät olevan persoonaltaan joskus ristiriitaisia. Luovilla ihmisillä on taipumusta olla älykkäitä ja naiiveja yhtä aikaa.
– Älykäs ajattelu ja epäsovinnainen ajattelu ovat yksi luovien ihmisten tyypillisistä ääripäistä. He hakevat ajattelullaan uusia ratkaisuja valmiiiksi sovittujen ja yleisesti hyväksyttyjen lopputulosten sijaan. Luovilla ihmisillä on välillä jalat maassa samalla, kun mieli liikkuuu mielikuvituksen ja fantasian parissa, Marsh kirjoittaa.
– Taiteen, tieteen, bisneksen ja politiikankin tekeminen vaatii usein singahdusta maailmaan, joka on erilainen kuin tämä hetki. Usein normatiiviset ihmiset pitävät uusien näkymien luojia ja uutta kokeilevia ihmisiä haihattelijoina. Mutta jos emme veny mielessämme sen yli, mikä on totta tai mitä pidetään totena tällä hetkellä, emme koskaan pysty luomaan uusia todellisuuksia, kirjoittaja pohtii.
Jos tuntuu, että parhaat päivät olivat lapsuudessa tai nuoruudessa, on korkea aika löytää uusia asioita, joista syttyä.
– Jokainen päivä tarjoaa valtavan määrän mahdollisuuksia erilaisiin valintoihin, myös jokapäiväisestä elämästä syttymiseen, Marsh kirjoittaa.
Jo pelkästään se piristää, että tekee jonkun asian toisin kuin on aiemmin tehnyt, ja astuu ulos omasta rutiinistaan, jossa vain yksi vaihtoehto on oikea. Minna Marsh antaa kirjassaan tähän useita eri malleja.
Teksti: Tuula-Maria Ahonen