[ingressi teksti=”Politiikan taikasanoilla ohitetaan faktat vaivattomasti ja käännetään asiat päälaelleen.”]Hallitus haluaa purkaa ”tarpeettomia, vanhentuneita tai kankeita normeja”. Halutaan myös, että ”säännöksiä vapautettasiin”. Tämä käy ilmi muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreesta lausuntopyynnöstä liittyen alkoholilain uudistukseen.
Hienoa! Kukapa tätä vastustaisi. Pitäähän tarpeettomat ja kankeat normit purkaa. Pois vaan! Vapaudutaan ikävien ihmisten ilkeyttään keksimistä säännöksistä.
Värikästä kieltä hallitukselta. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä. Samankailtaisin sanakääntein on alkoholilainuudistusta markkinoitu ennenkin. Ilmaukset edustavatkin paitsi istuvan hallituksen tapaa markkinoida agendaansa, myös laajempaa poliittista ilmiötä. Pelataan sanoilla, jotta oman asian ajaminen näyttäisi paremmalta.
Asiantuntija tai virkamies kertoisi, että alkoholijuomien myyntiä rajoitetaan, koska ne aiheuttavat haittoja, mutta nyt myyntiä ollaan sallimassa aikaisempaa laajemmin. Näin ilmaistuna asia voisi kuitenkin saada enemmän vastustusta. Kankeiden normien purkamista on helppo kannattaa.
Nämä ovat politiikan taikasanoja. Niihin lukeutuvat myös ”holhota”.
Jos poliittisen vastustajan argumenttia voi nimittää holhoukseksi, vastapuolen esittämä tutkimustieto voidaan ohittaa helposti. On turha enää miettiä faktoja, jos kyseessä on holhous. Sellaistahan ei tarvita!
Poliittinen retoriikka on ikivanha keino vääntää todellisuutta haluamaansa suuntaan. Tavallaan huvittavaa sanoilla pelaamista, mutta tarkemmin ajatellen ilmiö vetää vakavaksi.
Retoriset keinothan korostuvat erityisesti silloin, kun faktat tukevat valittua kantaa heikosti – kuten tekeillä olevan alkoholilain uudistuksen osalta.
Asiantuntijan näkökulmasta uudistus näyttää Suomen talouden ja kansanterveyden kannalta ikävältä. Monilla poliitikoilla on kuitenkin lämmin suhde alkoholiin, joten tunne ajaa järjen ohi. Kun omaa kantaa ei voi perustella faktoilla, tartutaan retoriikkaan.
Kyseessä ei kuitenkaan ole peli, vaan miljoonien ihmisten elämään vaikuttavat päätökset.
Teksti: Janne Valkeapää