Raittiuden Ystävät Ry
Usein Suomen mukavimmaksi muusikoksi tituleerattu Anssi Kela ei tunnu olevan koskaan pahalla päällä. Itseironia on Kelalle tärkeää, ja sitä löytyy roppakaupalla hänen kesällä 2012 julkaisemastaan Matkamuistoja-kirjasta. Kiertuepäiväkirjan muotoon naamioidusta omaelämäkerrallisesta teoksesta löytyy karuja ja samalla hillittömän hauskoja tarinoita, jotka paljastavat lukijalle, ettei rocktähden arjesta
tässä maassa juurikaan glamouria löydy.
Raittiilla muusikolla on myös edelleen keikkareissuilla hankalaa. “Ihmisiä kiinnostaa muusikon ammatti. Olen lukenut varmaan sadoittain rock-elämäkertoja, ja niissä melkein kaikissa tuntuu olevan sama kaava. Tässä teoksessa ei bailata tai sikailla. Loputon odottelu, bussissa istuminen ja bändikavereiden kanssa täysin järjettömille asioille nauraminen, niistä koostuu Suomessa keikkailevan muusikon arki”, Kela kertoo.
Anssi Kela on hyvin aktiivinen omassa blogissaan sekä Facebookissa. Hänen niihin kirjoittamistaan teksteistä ja päivityksistä välittyy kuva positiivisesta ja iloisesta ihmisestä. Vai onko niin, että Kela ei kirjoita statuspäivityksiä ollessaan pahalla päällä? “Minä itse asiassa harvemmin olen kiukkuinen”, hän nauraa.
Suomalaisten muusikoiden keskuudessa täysraitis soittaja on valitettavasti edelleenkin jonkin sortin harvinaisuus ja kummajainen, vaikka raittiuden nimiin vannovia alkaakin löytyä yhä enemmän. Kela kertoo, ettei juomattomuus hänen kohdallaan ollut ikinä mikään tietoinen päätös. “Toisin kuin ikätovereilla joskus yläasteen aikoihin, niin minulle ei edes tullut minkäänlaista kiinnostusta vetää päätäni sekaisin. Ehkä minulta puuttuu jokin suomalaisia hallitseva geeni”, Kela toteaa. “Olen myös tietyllä tapaa kontrollifriikkija haluan pitää kaikki langat käsissäni. Minua vähän pelottaa se, että luovuttaisin vastuun omasta käyttäytymisestäni pullon hengelle.”
Kela kertoo joutuvansa aina selittämään samat jutut juomattomuudestaan, jos hän sattuu vaikka eksymään baariin seurueessa, jossa kaikki eivät tunne häntä kovin hyvin. “Keskustelu päättyy aina siihen, että ne, jotka juovat, sanovat että minun juomattomuteni on kunnioitettavaa. Tiedä sitten mikä siitä tekee niin kunnioitettavaa, selvinpäin olo on minulle se luonnollinen olotila. En ole koskaan halunnut tuputtaa omia mielipiteitäni muille, mutta aihe tuntuu edelleen kiinnostavan ihmisiä kovasti. Aika harvoin minä mihinkään baariin edes eksyn.”
Aki Lehti