Raitis

Raitis.fi:n lukijat kysyvät, asiantuntijat vastaavat.

“Elän yksin vauvan ja vähän isomman lapsen kanssa. Oman ajan puute alkoi masentaa. Onneksi pyysin ja sain ajoissa apua kotikaupunkini Helsingin kotipalvelusta. Mieltäni jäi askarruttamaan, miksi kukaan ei kysynyt alkoholin käytöstäni. En itse juo, mutta tiedän, että todella moni uupunut äiti lohduttaa itseään alkoholilla jopa joka ilta, ja pahentaa näin tilannetta. Alkoholihan saattaa olla se viimeinen naula masennuksen arkussa, josta ei jaksa enää nousta omin avuin.
Eikö juovia äitejä haluta syyllistää, vai koetaanko kysymys liian henkilökohtaiseksi, vai mikä on syynä, etteivät sosiaalityöntekijät kysyneet mitään? Pitääkö asia itse ottaa puheeksi ennen kuin mitään tapahtuu?”

Raitis.fi haastatteli asiantuntijana Jaana Lappia, joka toimii johtavana ohjaajana Helsingin kaupungin lapsiperheiden kotipalvelussa ja varhaisessa tuessa.

Huolet puheeksi
– Lapsiperheille tarjotaan kotipalvelua esimerkiksi tilanteissa, joissa perheessä ollaan huolissaan omasta jaksamisestaan ja koetaan tarvetta tukeen.
– Myös oma tai puolison päihteiden käytön hallinta on mahdollista ottaa esiin, mutta jos oma päihteiden käyttö ei asiakasta huoleta tai siitä ei halua mainita, voi asia jäädä piiloon, Lappi kertoo. Apua on siis tarjolla, mutta sen saaminen on kiinni omasta aloitteellisuudesta. Päihteistä ei yleensä kysellä, vaan ne tulee ottaa itse puheeksi.
– Avun pyytämisen kynnys on kuitenkin aika korkea, ja kun sen yli on menty, ollaan yleensä valmiita avaamaan oma elämä iloineen ja suruineen, asiantuntija kuvailee.

Epäilyksen herätessä
Kotipalvelun puolesta päihteet otetaan puheeksi yleensä vain, jos työntekijällä herää epäilys päihdeongelmasta.
– Jos työntekijöillämme herää huolta ja epäilyksiä mahdollisista päihdeongelmista, asia on otettava rehellisesti puheeksi. Puhuminen ei välttämättä ole helppoa ja se riippuu siitä, kuinka yhteistyö perheen kanssa lähtee menemään. Puheeksi ottaminen on meidän työmme ytimessä tärkeimpänä työmenetelmänä. Asioiden esille tulemista hankaloittavat joskus myös lastensuojelun periaatteet.
– Peruslinjauksemme on, että epäilys päihteiden väärinkäytöstä johtaa aina lastensuojeluilmoitukseen. Lasten hyvinvoinnin turvaaminen on aina ensisijainen tavoite ja sen toteuttamiseksi emme voi suojella äitejä tai isiä. Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen on velvollisuus kaikilla, jotka huomaavat lasten hyvinvoinnin vaarantuvan päihteiden käytön seurauksena – myös naapureilla ja tuttavilla, Lappi linjaa.
Huoltajuuden menettämisen pelossa jotkut vanhemmista peittelevät ongelmia. Myös Lappi vahvistaa, että päihteiden käyttö on helppo piilottaa, mutta mitä ovat ne merkit, joiden perusteella päihdeongelmia voi epäillä?
– Tähän on vaikea vastata, merkit saattavat olla hyvin moninaisia ja yksilöllisiä. Tunne on tietoa myös. Vanhemman käytös voi olla välttelevää, normaalista poikkeavaa. Lapsella ei ole tarvittavia hoitovälineitä tai ruokaa, lapsen hoito on laiminlyöty. Vanhempi voi olla päihtyneen oloinen tai krapulainen.
Monet kotipalvelun asiakkaista kärsivät masennuksesta. Puhutaanko kotipalvelussa, että masennuksen lääkitseminen alkoholilla voi pahentaa ja ylläpitää masennusta?
– Tästä puhumme, jos on epäilystä että näin tapahtuu.

Haastatellut ja koonnut: Natalia Kisnanen