Raitis

 

Iho ei tarvitse alkoholia ja tupakka on sen pahin painajainen

img_4342b010311Jos iho osaisi puhua, se saattaisi esittää kantajalleen vetoomuksen: ”En halua muuttua harmaaksi tai keltaiseksi enkä rypistyä ennen aikojani! Ole kiltti ja säästä minut ylimääräisiltä ihottumilta.” Tupakka on todellinen ihon vihollinen, vaan onko alkoholikin ihonpilaaja?

Iho, suurin elimemme, suojelee meitä pöpöiltä ja säteilyltä, kuumalta ja kylmältä. Se kertoo meille mitä ympärillämme tapahtuu, valmistaa D-vitamiinia ja puskee kuona-aineita ulos. Ja terve iho tekee kantajastaan kauniin.

Kukapa meistä ei haluaisi, että tämä uskollinen palvelijamme iho säilyisi notkeana ja nuorekkaana. Auttaako raittius ihonhoidossa?

Pyysimme rehellisiä vastauksia kosmetologia-alan gurulta, opetusneuvos Una Nuotiolta sekä Rauno Harvimalta, Kuopion yliopistollisen sairaalan ihotautien yksikön osastonylilääkäriltä.

Ainakaan kosmetologin vastaanotolla ei lasi viiniä päivässä ruoan kanssa näy iholla. Toisin voi olla, ellei juominen jää siihen.

– Alkoholijuomista etenkin olut, kalja ja viini turvottavat ihoa ja koko kehoa. Ne aiheuttavat ”löysää kudosta”, joka vaikuttaa vartalon muotoon. Tällaisen turvotuksen hoitamiseksi ei voi paljon tehdä, Una Nuotio toteaa.

– Alkoholin suurkulutukseen kosmetologiankin kanta on kielteinen, koska se vanhentaa ihoa ja aiheuttaa häiriöitä elimiin, jotka kyllä heijastuvat ulkonäköön.

Ihotautilääkärille ensimmäiset mieleen juolahtavat alkoholista johtuvat iho-ongelmat ovat naarmut ja mustelmat.

– Humalassa kaadutaan ja saadaan kolhuja, Rauno Harvima sanoo ja viljelee mustaa huumoria:

– Alkoholi toimii kokovartalopuudutuksena: jos ihminen puhaltaa kolme promillea, haavat pystyy ompelemaan umpeen ilman paikallispuudutusta.

– Muuten alkoholin vaikutukset ihoon ovat epäsuoria ja tapahtuvat pitkällä aikavälillä. Juomisen aiheuttamat muut taudit ja vitamiinipuutokset vaikuttavat ihon terveyteen, Harvima selvittää.

 

Kaljamaha ei tule yksin vaan iho-ongelmien kanssa
Jos alkoholin käyttö on jo vuosikaudet sitten päässyt karkaamaan aivan käsistä, suurkuluttajan iho on pöhöttynyt. Maksakirroosi on saanut ihon kellertämään ja siinä on vitamiininpuutoksista johtuvia rumentavia yksityiskohtia, kuten ihottumia.

Vaan palataanpa niihin ihmisiin, jotka käyttävät alkoholia tämänhetkisen virallisen kohtuullisuusmääritelmän rajoissa. Voisiko iho paremmin ilman maltillista alkoholin käyttöä?

– Siitä, mikä on kohtuukäyttöä, voidaan väitellä vaikka ikuisesti, Harvima sanoo.

Ylipaino on yksi esimerkki alkoholin välillisistä haitoista iholle. Pikemminkin kuin kohtuudella käytetystä alkoholista iho kärsiikin Harviman mukaan siitä, miksi juodaan, tai mitä muita haitallisia tapoja juomiseen liittyy.

Tavallisen ylipainoisen suomalaisen tavallinen suomalainen alkoholin kulutus näkyy iholla siinä, miten alkoholin sisältämät kalorit varastoituvat rasvauimarenkaiksi vartalon ympärille. Kun ylipaino venyttää ihoa, se ei laihtuessakaan palaa ennalleen vaan voi jäädä löysänä roikkumaan.

– Ylipaino heijastuu kyllä ihon hyvinvointiin. Varsinkin sääriin tulee pitkällä aikavälillä ihottumaa ja arpimuodostusta sekä haavauma-alttiutta,  Harvima summaa.

Ongelma sitä paitsi ruokkii itse itseään. Iltaisin kaljaa kittaavat miehet tai enemmän kuin lasin viiniä siemailevat naiset luultavasti myös syövät epäterveellistä, lihottavaa ruokaa, paljastaa arvovaltainen yhdysvaltalaistutkimus viime vuodelta. Hiprakassa kiusaus ahmaista aivan turha pussillinen sipsejä näyttäisi olevan monelle ylivoimainen.

– Kun ottaa vähän, syömisten määräkin lisääntyy. Pari tömpsyä alkoholia aiheuttaa ylimääräistä syömistä, sanoo Rauno Harvima.

Stressi puolestaan pahentaa atooppista ihottumaa ja psoriasista tai voi jopa laukaista ne, jos niihin on geneettinen alttius. Juominen stressin jatkuvana ”hoitokeinona” luultavasti ylläpitää tai jopa pahentaa alkuperäistä ongelmaa.

– Juomisen yhteydessä ei muisteta hoitaa ihoa paikallisvoitein yhtä hyvin ja säännöllisesti, Harvima huomioi.

 

Valvominen ei virvoita ihoa
Juomista suosivaan elämäntapaan liittyy usein myös valvominen.

– Väsymys saa silmäluomet roikkumaan. Unenpuutteella on taipumusta turvottaa ihoa silmien alla, Harvima tietää.

– Vaikka kuinka sanottaisiin että tällä voiteella turvotus laskee, niin ei se laske, jos on valvonut. Mitkään voiteet eivät auta jos valvoo liikaa, Una Nuotio pahoittelee.

– Kun asiakas valittaa silmäpusseja, kosmetologi kysyykin heti, että oletko joutunut valvomaan. Voivat ne tietenkin muustakin johtua, kuten vaikka jos on käyttänyt liian paksusti silmänympärysvoidetta.

Aktiivinen yöelämä jättää jälkensä kyllä raittiinkin hipiään.

– Huolellinen puhdistaminen ja hoitovoiteet voivat pitää ihon kirkkaana ja raikkaana, Una Nuotio muistuttaa.

Vähemmän kirkkaana ja raikkaana kulkevat ne, joiden elämään reilu juominen on kuulunut jo pitkään, kertoo Rauno Harvima. Nenä tuppaa supistumaan mahdollisimman kiinni, kun mies sanoo:

– Huono henkilökohtainen hygienia, taive- ja varvasvälihautumat infektioseurauksineen sekä vähemmän miellyttävä yleistuoksu liittyvät reiluun pitkäaikaiseen juomiseen.

Summa summarum. Hyvin maltillinen juominen itsessään ei ihoa pilaa. Iho alkaa kuitenkin vaikeroida jo sellaisesta Suomessa yleisestä alkoholin käytöstä, joka aiheuttaa ja pitää yllä ylipainoisuutta. Armoton bilettäminen ja yömyssyt ovat ihon näkökulmasta paljon huonompi vaihtoehto kuin terveellinen määrä unta. Ja stressiin iho suosittelisi jotain ihan muuta reaktiota kuin pulloon tarttumista!

– Nimittäin liikuntaa! Harvima lisää.

Raittiin ihmisen vitamiinitasapaino on lisäksi todennäköisesti paremmassa jamassa kuin alkoholia käyttävän. Se näkyy yleisessä terveydentilassa, joka puolestaan näkyy iholla.

 

Ihonpilaaja numero yksi: tupakka

Kenties ajattelemattominta, mitä ihminen voi iholleen tehdä, on tupakointi. Kosmetologi kyllä tunnistaa tupakoitsijan, jos ei hajusta niin ihonväristä, jossa on ylimääräinen harmaan sävy. Myös jatkuva savussa oleskelu harmaannuttaa ihoa.

– Harmaus on seurausta tupakan aiheuttamasta kehon happivajeesta, Una Nuotio kertoo.

Ihotautilääkäri ja kosmetologi kertovat yksiäänisenä duettona, että tupakointi vanhentaa ihoa.

– Jos 50-vuotias on tupakoinut koko ikänsä, hänen ihonsa näyttää 60-vuotiaan iholta, Nuotio tietää.

– Erityisen hyvin sen näkee suun ympäriltä. Nenän ja ylähuulen väliin tulee pitkittäisrypyt.

Sellaisten ryppyjen poistamiseen tarvitaan plastiikkakirurgin tai ihotautilääkärin kirurgista veistä tai hiilidioksidilaseria.

Kosmetologit eivät nykyään suosittele ihon kotikuorintaa, mutta tupakoitsijoiden kohdalla ohje on toinen.

– Tupakoitsijan on pakko suorittaa kevyt kuorinta kerran viikossa. Hänellä on niin paljon enemmän kuollutta ihosolukkoa kuin tupakoimattomilla, Una Nuotio huolehtii.

– Tupakka tekee ihon ryppyiseksi, varsinkin yhdessä UV-säteilyn kanssa. Etelän aurinko ja tupakointi oikein ruokkivat toinen toistaan ja nopeuttavat reilusti ihon luontaista vanhenemista, varoittaa myös Rauno Harvima.

Mutta oppiiko vanha koira irti pahoista tavoistaan?

– Lääkärinä olen erään sortin konsultti. Ihminen päättää lopulta itse, mitä tekee, Harvima toteaa.

– Joka tapauksessa vain yksi kolmasosa potilaista noudattaa lääkärin ohjeita oikein, ja yksi kolmasosa vähän sinnepäin. Yksi kolmasosa ei edes hae lääkkeitään apteekista ja se on lääkärille aika turhauttavaa.

Kosmetologilla saa olla hyvin läheinen asiakassuhde, ennen kuin hän uskaltaa avata suunsa tupakoinnista. Kauneushoitolaanhan mennään rentoutumaan ja nauttimaan palveluista – ja varsinkin iän karttuessa pikemminkin piilottamaan epämiellyttäviä totuuksia kuin kuulemaan niitä.

Una Nuotio on kannustavan ja positiivisen valistuksen kannalla:

– Jos asiakas itse ottaa esille harmaan ihon, silloin kosmetologi koettaa kyllä puhua hänelle ja kannustaa häntä lopettamaan. Ja tietysti jos joku on tupakkalakossa, kehutaan, että voi miten hyvännäköiseksi ihosi on muuttunut.

– Tupakoinnin lopettamiseen ei tarvita terapiaa vaan tervettä järkeä. Se, miten paljon paremmalta näyttää, ja kosmetologin kannustus voi riittää motivaatioksi! Nuotio jatkaa.

 

Menestyvä kosmetologi ei haise
Vai että iho rypistyy tai turpoaa joskus sitten, kun ollaan kaksi tai kolme kertaa niin vanhoja kuin nyt, eli jo toinen jalka haudassa? Viitsiikö nuoriso ajatella vuosikymmenten päähän aloittaessaan tupakanpolton tai kokeillessaan kännäystä?

Una Nuotio on ylpeä ”raikkaista, kauniista ja viehättävistä” kosmetologian opiskelijoista ja pitää heitä liian fiksuina ylilyönteihin alkoholin kanssa. Tupakkakaan ei pala kauneudenhoitoalan oppilaitosten pihalla siinä määrin kuin joidenkin toisten ammattikoulujen.

– Ammatinvalinta vaikuttaa tupakointiin, ei niinkään pelottelu. Se kosmetologi ei vaan menesty, jonka kädet haisevat tupakalle!

 

Iho rakastaa vitamiineja
Alkoholi häiritsee vitamiinien imeytymistä ruuansulatuskanavasta elimistöön. Se myös heikentää elimistön kykyä hyödyntää vitamiineja. Lisäksi, jos ihminen korvaa aterioita alkoholilla, vitamiineja ei ehkä edes saa tarpeeksi ravinnosta. Ihon kohdalla vitamiinivajaus tarkoittaa tätä:

Liian vähän A-vitamiinia: iho rypistyy, kuivuu ja tuntuu karhealta.

Liian vähän B-vitamiinia: B2-vitamiinin eli riboflaviinin puute voi näkyä ihottumana kasvoilla, haavoina suupielessä ja tikkuina kynsinauhoissa. Myös B3- ja B6-vitamiinien puute voi johtaa ihottumaan. B12-vitamiinia ihosolut niin kuin muutkin solut tarvitsevat kasvaakseen ja jakaantuakseen, ja sen puute voi aiheuttaa tunnottomuutta ja raajojen pistelyä. Alkoholistin iho ruskettuu B3-vitamiinin eli niasiinin puutteesta, eikä mitenkään tyylikkäällä tavalla.

Liian vähän C-vitamiinia: ihon perusrakenne, sen runko kärsii, koska uusia ihosoluja ei muodostu täydellä teholla.

Liian vähän D-vitamiinia: auringonvalossa iho valmistaa tuiki tarpeellista D-vitamiiniksi kutsuttua hormonia. Vanhan ihmisen iho, tai alkoholin tai tupakoinnin johdosta ennenaikaisesti vanhentunut iho, ei kuitenkaan valmista sitä niin tehokkaasti kuin nuori, terve iho. Runsas D-vitamiinin saanti näyttäisi auttavan allergisesta ihottumasta kärsiviä ihmisiä.

Liian vähän E-vitamiinia: iho on alttiimpi syövälle, kun E-vitamiini ei ole suojelemassa soluja vapaitten radikaalien hyökkäyksiltä.

Liian vähän K-vitamiinia: syntyy mustelmia ja haavat paranevat hitaasti.

 

Lähteet: Rauno Harvima, Yliopiston Apteekki sekä terve.fi

teksti ja kuvat: natalia kisnanen