Julkaistu: Turun Sanomat 11.7.2025
Entinen liikennevahinkojen tutkijalautakunnan puheenjohtaja ja ylikomisario Sven-Olof Hassel on todellinen liikennevahinkojen erikoistuntija ja oikealla asialla vaatiessaan mielipidekirjoituksessaan rattijuoppouden promillerajaa alennettavaksi Suomessa (TS 8.7.).
Nykyisin rattijuopumuksen raja ylittyy, kun veren alkoholipitoisuus on vähintään 0,5 promillea. Ruotsissa ja Norjassa raja on ollut jo pitkään 0,2 promillea, nyt myös Tanskassa.
Kaikki todennäköisesti tietävät, tai ainakin heidän pitäisi tietää, että nautittu alkoholi huonontaa ajokykyä ja lisää onnettomuusriskiä, vaikka rattijuopumusraja ei ylittyisi. Alkoholin käyttö pidentää reaktioaikoja, haittaa keskittymistä ja vaikuttaa harkintakykyyn, mikä lisää merkittävästi liikenneonnettomuuksien riskiä.
Alkoholirattijuopumusonnettomuuksissa on kuollut viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin 47 henkilöä vuodessa, loukkaantunut vakavasti 81 ja lievemmin 460 henkilöä vuodessa. Vuosina 2018–2022 tutkituista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 38 prosenttia oli päihtyneiden kuljettajien aiheuttamia. Alkoholin vaikutuksen alaisista kuljettajista joka kolmas oli saanut onnettomuutta edeltäneiden viiden vuoden aikana vähintään yhden rangaistuksen rattijuopumuksesta.
Vuoden 2024 tutkimuksessa kaikista kuljettajista 0,12 prosenttia ajoi alkoholia veressä yli sallitun rajan. Kansainvälisessä kyselytutkimuksessa vuonna 2023 suomalaisista 6,1 prosenttia vastasi, että on viimeisen kuukauden aikana ainakin kerran ajanut henkilöautoa juotuaan alkoholia niin, että promillemäärä on saattanut ylittää 0,5 promillea. Eli oman ilmoituksensa mukaan noin 200 000 suomalaista olisi syyllistynyt rattijuoppouteen viimeisen kuukauden aikana. Ei kuulosta hyvältä.
Vuonna 2024 viranomaisten tietoon tuli noin 15 000 rattijuopumusrikosta. Näistä kaksi kolmasosaa oli alkoholirattijuoppoja, muut muiden huumeiden käyttäjiä. Yli 60 prosenttia rattijuopoista on alkoholin suurkuluttajia, kolmanneksella on sairaudeksi luokiteltu päihdeongelma.
Tarkkoja tilastoja siitä, kuinka moni rattijuoppo jää kiinni, ei ole saatavilla. Muun muassa siksi, että kiinnijoutumistapaa ei tilastoida. On esitetty arvioita, että vain pieni osa, ehkä joka kymmenes, jäisi kiinni. Itse arvelen, että kiinni jäävien osuus on vieläkin pienempi. Näistä arveluista voisi laskea, että maanteillämme hurjastelee tai ajelee poikkeuksellisen hitaasti vuosittain ehkä 200 000 rattijuoppoa. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen 2014 oli käsittääkseni yksi merkittävä taka-askel tässä asiassa.
Arvioin, että Suomen kansan etu on promillerajan laskeminen pohjoismaiselle tasolle eli 0,2 promilleen. Kansanedustajat toimikoot!
Martti Vastamäki
professori
hallituksen puheenjohtaja
Raittiuden Ystävät ry