Nikotiinipussien myynti vapautui Suomessa 2 vuotta sitten. Nikotiinipussi ei sisällä tupakkaa, mutta sisältää yleensä enemmän nikotiinia kuin savuke tai nuuska. Tuotetta kutsutaan myös nikotiininuuskaksi tai valkoiseksi nuuskaksi, koska sitä käytetään nuuskan tavoin. Nuuska sisältää tupakkakasvia, jota nikotiinipusseissa ei ole. Tästä syystä usein kuvitellaan, että tuote olisi vähemmän haitallinen. Nikotiinipussissa on kuitenkin tavallisesti enemmän nikotiinia kuin savukkeessa ja usein myös enemmän kuin nuuskassa. Korkeita nikotiinipitoisuuksia sisältävien pussien helppo saatavuus, kasvava käyttö ja suosio nuorten keskuudessa on herättänyt huolta terveydenhuollon ammattilaisissa.
Nikotiinipussi laitetaan nuuskan tavoin huulen alle. Seurauksena on varsin usein ienvaurio, jonka paraneminen voi kestää nikotiinipussien käytön lopettamisesta huolimatta vuodenkin ajan. Limakalvo alkaa punoittaa ja ohentua ja seuraa ikenen vetäytymistä. Pahimmillaan limakalvolle voi tulla syövän esiasteita, jotka voivat kehittyä suusyöväksi asti. Tämän kirjoittajan ystävä kuoli monivuotisen nuuskan käytön provosoimaan kielisyöpään.
Nikotiini nostaa sydämen sykettä ja verenpainetta, altistaa rytmihäiriöille ja voi lisätä tyypin 2 diabeteksen riskiä. Nuorilla se vaikuttaa oppimista ja keskittymiskykyä heikentävästi. Nikotiiniriippuvuus voi syntyä nopeasti, jopa viikoissa, ja riippuvuus voi johtaa muidenkin nikotiinituotteiden käyttöön.
Vuosi sitten nikotiinipusseja käytti Suomessa perusopetuksen pojista 11 %, lukion pojista 7 % ja ammatillisten oppilaitosten pojista 21 %. Käyttö on lisääntynyt voimakkaasti saatavuuden helpottumisen ja alhaisen hinnan takia. Varsinkin nuorten tyttöjen ja naisten nikotiinipussien käyttö näyttäisi lisääntyneen. Ruotsissa näiden tuotteiden myynti on ollut vapaata jo 10 vuotta. Siellä nikotiinipusseja käyttää joka neljäs 16-29-vuotias, naiset enemmän kuin miehet.
Koululaisten vanhemmat ja isovanhemmat. Olkaa tarkkoina. Kaarinan kouluissakin nikotiinipusseja käyttäviä on joka luokalla, ehkä moniakin samalla luokalla!
Martti Vastamäki, LKT, Prof.