Julkaistu: Kaarina-lehti 19.2.2025
Mikä on syynä kotikaupunkini Kaarinan koululaisten lisääntyneeseen päihteiden käyttöön. Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että Kaarinassa lukion 1. ja 2. luokan oppilaista 6.1 % käytti alkoholia viikoittain, koko Suomessa 4.5 %, tosi humalassa oli vähintään kerran kuukaudessa Kaarinassa 18.9 % eli joka viides, muualla 14.6 % ja vastaavasti nuuskaa käytti päivittäin 5.0 %, muualla 2.3 %, laittomia huumeitta oli kokeillut ainakin kerran 14.9 %, muualla 11.6 % ja nikotiinipusseja käytti päivittäin 9.0 %, muualla 4.2 %. Lukiolaisista vapetti eli käytti sähkösavukkeita päivittäin Kaarinassa 3.9 %, muualla 2.8 %. Vapetuksen tilanne oli vielä huonompi kaarinalaisilla 8. ja 9. luokan oppilailla, 4.9 % vs. 2.3 %.
Mitä nämä luvut kertovat meille kaarinalaisille. Ainakin sen, että tilanne ei ole hyvä, kun nuoret koululaisemme, oikeastaan lapsia vielä, vapettavat, käyttävät nikotiinipusseja ja nuuskaavat kaksi kertaa muuta maata enemmän ja näyttävät olevan eturivissä alkoholin ja huumausaineidenkin suhteen.
Varsinais-Suomessa on toteutettu kaksi maakunnallista päihdetilannekyselyä, 2021 ja 2023. Kyselyillä kartoitettiin asukkaiden alkoholiin, tupakkatuotteisiin, huumeisiin ja rahapelaamiseen liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä. Päihdetilannekysely toteutettiin sähköisesti ja se oli tarkoitettu kaikille ja kaikenikäisille asukkaille.
Sekä nuorten että aikuisten vastauksissa näkyi sähkötupakoinnin lisääntyminen. Sähkösavukkeiden ja huumeiden välittäminen alaikäisille vaikuttaa myös lisääntyneen verrattuna vuoteen 2021. Nuorista kaarinalaisista vastaajista 59 % oli sitä mieltä, että omassa kunnassa sähkötupakoidaan liikaa. Noin 30 % aikuisista ja 20 % nuorista oli ollut huolissaan läheisensä päihteidenkäytöstä tai tupakoinnista.
Tulosten perusteella Kaarinan alueella keskeisimpiä ongelmakohtia ovat päihteiden käytöstä syntyneet haitat joko läheisille tai muille ihmisille, nuorten päihteidenkäyttö sekä ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden tarve. Kyselyn kaarinalaisista vastaajista 40 % kertoi pelänneensä julkisella paikalla kohtaamiaan päihtyneitä henkilöitä. Yksittäisenä huomiona kyselyn tuloksissa oli, että 60 % vastaajista toivoi, että alkoholin myyntiin selvästi päihtyneelle pitäisi suhtautua kaupoissa nykyistä tiukemmin. Äskettäin suoritetussa Pakka-koeostotutkimuksessa (Pakka on suomalainen sovellus päihdehaittoja ehkäisevälle paikalliselle yhteistyölle) todettiin, että joka neljännessä päivittäistavarakaupoissa suoritetussa alkoholi- tai tupakkaostoksessa ei kysytty henkilökorttia nuorelta näyttävältä ostajalta.
Vastaajat olivat erityisen huolissaan nuorten päihteidenkäytöstä ja siitä johtuvista kauaskantoisista seurauksista pitkälle aikuisuuteen. Ratkaisuiksi ehdotettiin ennaltaehkäisyä riittävän ajoissa sekä matalan kynnyksen palveluiden riittävää ja monipuolista tarjontaa. Moni vastaajista koki tärkeäksi, että apua olisi tarjolla ja sitä saisi helposti. Myös näiden kyselyjen vastauksista näki, että nuorten päihteidenkäyttö on viime vuosina muuttunut. Esimerkiksi nuuskan käyttö on yleistynyt.
Alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2023 oli 8.7 litraa 100-prosenttistaa alkoholia per 15 vuotta täyttänyt asukas. Kulutus on laskusuunnassa, myös Kaarinassa. Kaarinassa alkoholia riskitasolla käyttäviä 18-64-vuotiaita oli 26.7 % eli joka neljäs kaarinalainen, muualla 22.2 %. Tämänkin lehden lukijoista useita tuhansia kuuluu tähän porukkaan, vaikka osa heistä ei itse sitä osaakaan tiedostaa.
Tilastoluvuista voi päätellä, että Kaarinassa juovat alkoholia riskitasolla muuta maata useammat. Huolestuttavaa on myös se, että lukiolaisista melkein viidennes juo itsensä känniin ainakin kerran kuukaudessa. Kaarinan nuoret ja melkein lapset sähkötupakoivat eli vapettavat yli kaksi kerta niin paljon kuin muut suomalaiset. Samoin nuuskan käyttö on liian yleistä. Nuoret/lapset eivät tajua, että nuuska on merkittävä suu- ja kielisyövän aiheuttaja ja pyrkii pilaamaan kauniita hampaita.
Vapettaminen aloitetaan Kaarinassa kuten muuallakin usein jo 12-vuotiaana. Tämän kehityksen hillitsemisessä vanhempien osuus on ratkaiseva. Heidän on oltava perillä siitä, että koululaisen ripsiväripuikko saattaakin olla vapetusväline. Kaikkialta maailmasta, Suomestakin on raportoitu jopa nuoren kuolemaan asti johtaneita vapetuksen aiheuttamia keuhkovaurioita.
Mitä näille asioille sitten voidaan tehdä. Ainakin yksi asia on varma. Vanhempien rooli on aivan ilmeisesti päässyt löystymään. Selkeät koululaisen hyvinvoinnin ja terveyden varmistavat käytännöt ovat paikallaan. Sovitut kotiintuloajat iltaisin ovat a ja o. Liian moni nuori ”notkuu” ulkosalla vielä puolenyön aikaan. Aina löytyy joukosta ”kavereita”, jotka keksivät jotain ”mielenkiintoista” eli maistapa tätä, se tekee mukavan olon jne. Vanhempien ja isovanhempien rooli vain korostuu nyt, kun ennalta ehkäisevää työtä tekevien vapaaehtoisjärjestöjen resursseja jatkuvasti kavennetaan.
Martti Vastamäki, professori
puheenjohtaja, Raittiusyhdistys Kuusiston Keko ry, Raittiuden Ystävät ry
Kaarina-lehti 19.2.2025