Turun Sanomat 16.3.2024

Hallitus on heikentämässä hyvinvointialueiden toimeentuloa

LENNART HOLMBERG

Hallituksen alkoholitoimijoita ja varsinkin kauppaa yksipuolisesti suosivat lakiesitykset aiheuttavat merkittäviä lisämenoja hyvinvointialueille, sanoo kirjoittaja.

Turun Sanomat

15.03.2024 Mikko Neuvo kaipasi alkoholipoliittiseen keskusteluun lisää väriä (TS mielipiteet 27.2.).

Jokainen alkoholipolitiikkaa seurannut tietää nyt, että Suomen hallituksen vakaa pyrkimys on uudella alkoholilakiesityksellä vapauttaa alkoholi, myös väkevät viinat vapaalle kilpailulle murtamalla Alkon monopoli.

Pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan alkoholilain tarkoituksena on kuitenkin vähentää alkoholipitoisten aineiden kulutusta rajoittamalla ja valvomalla niihin liittyvää elinkeinotoimintaa alkoholin käyttäjilleen, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi.

Nyt hallitus toimii täysin päinvastaiseen suuntaan eli lisää merkittävästi alkoholin saantia päästämällä 8-prosenttiset käymistuotteet vapaaseen myyntiin, laskee eniten kulutetun alkoholin eli oluen hintaa ja sallii alkoholin kotiinkuljetuksen. Nämä toimet lisäävät väistämättä alkoholin kulutusta ja samalla haittoja.

Tämä kaikki tulee valtiolle kalliiksi. Kun asiaa vielä maustetaan sillä tosiseikalla, että sosiaali- ja terveyspuolella on ankara pula rahasta, luulisi ainakin joiden kuiden päättäjienkin mielenkiinnon alkavan herätä.

Pääministerin oman, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen eli Varhan talouskin on pahasti kuralla. Varhalle tuleva rahoitus laskee aiemmista rahoitustiedoista vielä lisää 90 miljoona euroa tämän ja kahden seuraavan vuoden aikana. Vuoden 2026 loppuun mennessä Varhan tulisi löytää kaikkiaan 270 miljoonan euron säästöt.

Hallituksen alkoholitoimijoita ja varsinkin kauppaa yksipuolisesti suosivat lakiesitykset aiheuttavat vääjäämättä jo muutenkin taloudenpidon kanssa taistelevalle Varhalle merkittäviä lisämenoja. Käytännössä hallitus maksattaa kauppojen alkoholin lisämyynnistä kertyvät voitot sote-sektorilla.

Neuvo antaa kirjoituksessaan muutamia vinkkejä kulutuksen hillitsemiseksi, muun muassa alkoholibrändien täyden markkinakiellon, juomien esillepanon rajoittamisen kaupoissa, juomapakkausten

varoitustekstit ja ulkoasun säätelemisen. Nämä kuulostavat kyllä melko hyviltä keinoilta.

Brändien markkinakielto saattaisi purrakin, mutta juomien esille panemisen vähentäminen tuskin onnistuu niin kuin tupakalla. Alkoholihyllymetrit ovat aivan eri luokkaa kuin tupakalla. Varoitustekstejä tuskin kukaan jaksaa lukea paria ensimmäistä kertaa ehkä lukuun ottamatta. Pakkausten ulkoasun sääteleminenkin olisi vaikeaa, kun tuotteiden määrä on paljon suurempi kuin tupakalla.

Alkoholi ei ole yksilön asia, vaan alkoholihaitat koskevat koko yhteiskuntaa. Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa julkinen sektori maksaa pitkälti verovaroin terveys- ja sosiaalipalvelujen kustannukset. Riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden takaaminen on vaikeaa jo tällä hetkellä ja haaste kasvaisi edelleen tilanteessa, jossa alkoholin myyntiä liberalisoidaan merkittävästi.

Hallituksen esittämät alkoholilainsäädännön lievennykset tulevat lisäämään alkoholin kulutusta ja alkoholista aiheutuvia sairauksia ja heikentämään perheiden hyvinvointia sekä lisäämään eriarvoisuutta. Alkoholi on yksi suurimmista kansanterveyttä vahingoittavista tekijöistä, ja alkoholihaittojen kustannukset yhteiskunnalle ja työelämälle ovat merkittävät. Alkoholi aiheuttaa työelämälle negatiivisen kaksoisvaikutuksen; työnantajien kustannukset nousevat ja työntekijöiden määrä ja työn tuottavuus laskevat.

On sääli, että maan hallitus härkäpäisesti haluaa huonontaa kansakunnan elinoloja alkoholitoimillaan.

MARTTI VASTAMÄKI

professori

aina kokoomusta (valitettavasti?) äänestänyt kansalainen