Raitis

Raittiuden Ystävät Ry

Kaleva 10.3.2024

Alkoholin saatavuuden lisääminen vastuutonta politiikkaa – esitetyt lakimuutokset ai-heuttavat lisäkuormitusta hyvinvointialueille

Suomessa 20 hyvinvointialueen talous on kuralla, kaikkien alijäämä viime vuodelta oli yhteensä yli 1,35 miljardia euroa. Lain mukaan valtion tulee korjata hyvinvointialueiden saama rahoitus vastaamaan todellisia kustannuksia. Vuoden 2023 toteutuneet kustannukset korjataan vuonna 2025.

Hallitus on varannut kehykseen miljardi euroa hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksen jälkikäteistarkastukseen. Hyvinvointialueiden synkkä taloustilanne tarkoittaa, että hallituksen täytyy pelkästään niiden takia löytää kevään kehysriihessä noin 350 miljoonan euron edestä lisäsäästöjä muista kehysmenoista. Kehyshän tarkoittaa valtion budjetin menojen kattoa.

Mutta mitä tekee maamme hallitus! Se haluaa korottaa merkittävästi hyvinvointialueiden taakkaa lisäämällä työikäisen väestön eniten työstä poissaolopäiviä aiheuttavan alkoholin kulutusta uudella alkoholilakiesityksellään. Lakiesitykseen sisältyy muun muassa 8-prosenttisten käymisteitse valmistettujen alkoholituotteiden vapaa myynti, eniten kulutetun alkoholin eli oluen hinnan lasku ja alkoholin kotiinkuljetuksen salliminen.

Esitetyt lakimuutokset aiheuttavat lisäkuormitusta sote-järjestelmälle ja hyvinvointialueille. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jo nyt merkittävästi kuormittuneita, ja alkoholihaitat lisäävät tätä taakkaa entisestään.

“Hallitus maksattaa kauppojen alkoholin lisämyynnistä kertyvät voitot sote-sektorilla.”

 

Vuonna 2022 päihteistä aiheutui Suomessa lähes 150 000 terveydenhuollon hoitopäivää, joista suurin osa liittyi alkoholiin. Alkoholi on merkittävä tekijä yli 200 sairaudelle ja tapaturmille, kasvattaen terveys- ja sosiaalipalveluiden kuormaa entisestään.

Hyvinvointialueilla alkoholi on suurin yksittäinen vältettävissä olevien ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien aiheuttaja. Hallitus maksattaa kauppojen alkoholin lisämyynnistä kertyvät voitot sote-sektorilla.

Suomessa on noin 25 000 lähi- ja sairaanhoitajan vaje, ja tällä hetkellä terveydenhuoltohenkilöstön haasteina ovat päihteiden käytöstä johtuvat työturvallisuusongelmat sekä resurssien puute. Lisäksi alkoholi vaikuttaa kielteisesti sisäiseen turvallisuuteen ja kansalliseen turvallisuuteen, sitoen arvokkaita viranomaisresursseja muun muassa poliisin ja pelastustoimen osalta.

Alkoholin aiheuttamat terveyshaitat ja niiden vaikutus yhteiskuntaan ovat kiistattomat. Päättäjien olisi syytä tarkastella kokonaisvaltaisesti alkoholipolitiikassa tehtävien mahdollisten muutosten vaikutuksia terveydelle, taloudelle ja yhteiskunnalle kokonaisuutena ennen päätösten tekemistä.

Palvelujärjestelmän kantokyvyllä on rajansa. Suomalaisista jo nyt reilu neljäsosa käyttää alkoholia riskitasolla. Pääministeri Orpon hallitus ei ole tehnyt kokonaisarviota muutosten mahdollisista haitallisista vaikutuksista kansantalouteen ja terveyteen.

Alkoholin saatavuuden lisääminen entisestään tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kohdistuu isoja säästöpaineita, ei ole vastuullista politiikkaa.

Martti Vastamäki

LKT, professori, Kaarina