Kaarina-lehti, julkaistu 17.4.2024

Hallitus vaikeuttaa hyvinvointialueiden taloudenpitoa lisäämällä alkoholin kulutusta

Suomessa 20 hyvinvointialueen talous on kuralla, kaikkien alijäämä viime vuodelta oli yhteensä yli 1.35 miljardia euroa. Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan alkoholilain tarkoituksena on vähentää alkoholipitoisten aineiden kulutusta. Mutta mitä tekee hallitus nyt! Se haluaa korottaa merkittävästi hyvinvointialueiden taakkaa lisäämällä työikäisen väestön eniten työstä poissaolopäiviä aiheuttavan alkoholin kulutusta uudella alkoholilakiesityksellään. Lakiesitykseen sisältyy mm. 8-prosenttisten alkoholituotteiden vapaa myynti, eniten kulutetun alkoholin eli oluen hinnan lasku ja alkoholin kotiinkuljetuksen salliminen. Nämä toimenpiteet lisäävät varmuudella alkoholin kulutusta ja samalla sen aiheuttamia haittoja. Ja alkoholin lisääntyneen kulutuksen aiheuttamat haitat koituvat lähinnä sotesektorin maksettaviksi mm. lisääntyneinä sairaalakäynteinä.

Vuonna 2022 päihteistä aiheutui Suomessa lähes 150 000 terveydenhuollon hoitopäivää, joista suurin osa liittyi alkoholiin. Alkoholi on merkittävä tekijä yli 200 sairaudelle ja tapaturmille, kasvattaen terveys- ja sosiaalipalveluiden kuormaa entisestään. Hyvinvointialueilla alkoholi on suurin yksittäinen vältettävissä olevien ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien aiheuttaja. Hallitus maksattaa kauppojen alkoholin lisämyynnistä kertyvät voitot sote-sektorilla.

Suomessa on noin 25 000 lähi- ja sairaanhoitajan vaje, ja tällä hetkellä terveydenhuoltohenkilöstön haasteina ovat päihteiden käytöstä johtuvat työturvallisuusongelmat sekä resurssien puute. Lisäksi alkoholi vaikuttaa kielteisesti sisäiseen turvallisuuteen ja kansalliseen turvallisuuteen, sitoen arvokkaita viranomaisresursseja muun muassa poliisin ja pelastustoimen osalta. Alkoholi aiheuttaa työelämälle negatiivisen kaksoisvaikutuksen; työnantajien kustannukset nousevat ja työntekijöiden määrä ja työn tuottavuus laskevat.

Alkoholin aiheuttamat terveyshaitat ja niiden vaikutus yhteiskuntaan ovat kiistattomat. Päättäjien olisi syytä tarkastella kokonaisvaltaisesti alkoholipolitiikassa tehtävien mahdollisten muutosten vaikutuksia terveydelle, taloudelle ja yhteiskunnalle kokonaisuutena ennen päätösten tekemistä.

Palvelujärjestelmän kantokyvyllä on rajansa. Suomalaisista jo nyt reilu neljäsosa käyttää alkoholia riskitasolla. Pääministeri Orpon hallitus ei ole tehnyt kokonaisarviota muutosten mahdollisista haitallisista vaikutuksista kansantalouteen ja terveyteen.

Alkoholin saatavuuden lisääminen entisestään tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kohdistuu isoja säästöpaineita, ei ole vastuullista politiikkaa.

Martti Vastamäki, LKT, prof