Suomen hallitus haluaa lisätä alkoholin kulutusta ja sen haittoja

Suomen hallituksen vakaa pyrkimys on uudella alkoholilakiesityksellä vapauttaa alkoholi vapaalle kilpailulle murtamalla Alkon monopoli. Lakiehdotusten tuonti eduskuntaan tapahtuu tipoittain, jolloin ne on helpompi viedä läpi, kun hallituksella on määräenemmistö 103 edustajaa, vaikka KD saisikin äänestää lakiehdotuksia vastaan. Tilanteeseen voidaan vaikuttaa ainoastaan vankalla yhdensuuntaisella kansalaistoiminnalla. Vain 12 % suomalaisista haluaa väkevät viinat ruokakauppoihin.

Ensimmäisenä askeleena tulee lähipäivinä eduskuntaan lakiehdotus 8 % alkoholijuomien tuominen maitokauppoihin entisen 5.5 % sijasta. Se mennee läpi vastustuksesta huolimatta. Seuraavana ovat vuorossa oluen verotuksen alentaminen, alkoholin verkkokaupan ja kotiinkuljetuksen salliminen ja <15 % mietojen viinien päästäminen ruokakauppoihin sekä lopuksi alkoholiasioiden siirtäminen sosiaali- ja terveysministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön.

Nämä kaikki toimenpiteet lisäävät alkoholin kulutusta ja samalla sen aiheuttamia haittoja. Miedot viinit muodostavat 60 % Alkon myyntivolyymista ja niiden siirto Alkon 373 myyntipisteestä noin 6400 kauppaan, kioskiin ja huoltoasemille johtaisi varmuudella monopolin murtumiseen. Sitähän kauppa on halunnut jo ainakin 10 vuotta, jolloin Alkon liikevaihto 1200 miljoonaa euroa solahtaisi kaupan kassoihin.

Suomalaisen alkoholipolitiikan tavoitteena on pitkään ollut vähentää alkoholista aiheutuvia haittoja. Alkoholiasioiden siirto STM:stä TEMiin johtaisi siihen, että alkoholipolitiikassa painottuisivat entistä vähemmän kansanterveydelliset ja entistä enemmän elinkeino- ja kilpailupoliittiset tekijät. Suunta on väärä, sillä alkoholijuomien aiheuttamien riippuvuuksien ja humalahaittojen takia alkoholijuomat eivät ole mitä tahansa kulutushyödykkeitä.

Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntöön luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alkoholilain muuttamisesta antoi lausuntonsa 85 toimijaa. Lausunnoista lakiesitystä täysin varauksetta kannatti vain runsas 10 % lausunnon antajista. Ehdottoman kielteisesti alkoholin saatavuutta lisäävään lakiesitykseen suhtautui lähes 80 %.

Puoltavat lausunnot tulivat alkoholitoimijoilta kuten Kaupan liitto ry. ja Päivittäistavarakauppa ry., joille lakiesityksen kaikkien kohtien läpimeno sellaisenaan olisi toteutunut toiveiden tynnyri. Puoltavan lausunnon toimijoilla oli kaikilla vahva taloudellinen intressi alkoholin vapauttamiseen.

Vastustavat lausunnot tulivat kansalaisjärjestöiltä ja sosiaali- ja terveysalan valtiollisilta toimijoilta kuten THL, Valvira, Opetushallitus, Poliisihallitus, Suomen Lääkäriliitto, SOSTE, EHYT ry. ja Helsingin kaupunki. Vastustavien kansalaisjärjestöjen takana on satoja tuhansia kansalaisia. Vastustavan lausunnon antajat korostivat lukuisin relevantein perustein lakiesityksen tuhoisaa vaikutusta Suomen kansan terveydelle, hyvinvoinnille ja taloudelle.

Suomen alkoholipolitiikkaa ei ole syytä löyhentää.

Martti Vastamäki, käsikirurgian dosentti, professori

Puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry.