Hallituksen suunnitelmia lisätä alkoholin saatavuutta vastustavat melkein kaikki

Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntöön luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alkoholilain muuttamisesta antoi lausuntonsa noin 80 toimijaa. Lausunnoista lakiesitystä täysin varauksetta kannatti vain runsas kymmenesosa lausunnon antajista. Ehdottoman kielteisesti alkoholin saatavuutta lisäävään lakiesitykseen suhtautui lähes kahdeksan kymmenestä lausunnon antaneesta toimijasta.

Puoltavat lausunnot tulivat alkoholitoimijoilta kuten Kaupan liitto ry. ja Päivittäistavarakauppa ry., joille lakiesityksen kaikkien kohtien läpimeno sellaisenaan olisi toteutunut toiveiden tynnyri, kun Alkon 1 200 miljoonan euron liikevaihto solahtaisi kaupan kassoihin. Intressi alkoholikaupan laajentamiseksi on puhtaasti taloudellinen.

Vastustavat lausunnot tulivat kansalaisjärjestöiltä ja sosiaali- ja terveysalan valtiollisilta toimijoilta kuten THL, Valvira, Opetushallitus, Poliisihallitus, Suomen Lääkäriliitto, SOSTE, EHYT ry. ja Helsingin kaupunki. Vastustavien kansalaisjärjestöjen takana on satoja tuhansia kansalaisia. Vastustavan lausunnon antajat korostivat lukuisin relevantein perustein lakiesityksen tuhoisaa vaikutusta Suomen kansan terveydelle, hyvinvoinnille ja taloudelle.

Esitys sallisi maitokauppa-alkoholin tilavuusprosenttipitoisuuden noston 8.0 prosenttiin nykyisen 5.5 asemesta. Vahvemman alkoholin myynti 6300:ssa päivittäistavarakaupassa, kioskissa ja huoltoasemalla Alkon 373 myymälän sijasta lisäisi alkoholin saatavuutta kansalaisille, lisäisi varmuudella alkoholin kulutusta ja vaikuttaisi kielteisesti kansanterveyteen. Esitys alkoholijuomien kotiinkuljetuksen sallimisesta on yhtä lailla ristiriidassa alkoholilakiesityksen perustelun kanssa. Samoin eniten kulutetun juomaryhmän oluen verotuksen laskeminen 4,8 prosentilla.

Hallitusohjelman mukaan alkoholipolitiikan sääntelyn siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön on määrä tehdä riippumaton selvitys. Toteutuessaan tällä olisi järisyttävät seuraukset suomalaiseen alkoholipolitiikkaan ja sitä kautta kansalaisten elämään. Kaikista päihteistä alkoholi aiheuttaa edelleen ylivoimaisesti eniten terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja sekä taloudellisia tuotantopanosmenetyksiä. Alkoholin yhteiskunnalliset vaikutukset ovat

niin merkittävät, että alkoholiasiat kuuluvat ehdottomasti STM:n piiriin. Alkoholipolitiikan tulee olla ensi sijassa terveyspolitiikkaa, ei kymmenentuhannen alkoholitoimijan aineelliseksi hyväksi toimimista vaan yli viiden miljoonan kansalaisen hyvinvoinnin puolesta työskentelyä. Alkoholiasiat kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön puolelle, ei työ- ja elinkeinoministeriöön.

Hallituksen lakiesityksessä ehdotetaan mietojen viinien sallimista päivittäistavarakauppoihin. Miedot viinit muodostavat 60 % Alkon volyymista. Jos ne siirtyisivät Alkon 373 myymälästä noin 6300 alkoholijuomien vähittäismyyntiluvan haltijalle, Alko joutuisi vähentämään merkittävästi myymälöitään eikä enää voisi säilyttää monopoliaan, jolloin väkevät viinatkin siirtyisivät maitohyllyjen viereen. Sitä kannattaa vain 12 % suomalaisista.

Alkoholipolitiikan päämääränä tulee olla alkoholista aiheutuvien terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten haittojen ehkäisy ja vähentäminen. Alkoholipolitiikan on tähdättävä väestön terveyden edistämiseen perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaisesti.

Martti Vastamäki, käsikirurgian dosentti, professori

puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry.