Raitis

Suomen alkoholipolitiikkaa ei ole viisasta löyhentää

Alkoholipolitiikan tulee olla ensi sijassa terveyspolitiikkaa.

3.12. 2:00

VERTTI KIUKAS ja Kaarina Tamminiemi olivat täysin oikeassa todetessaan, että alkoholipolitiikan sääntelyn siirto työ- ja elinkeinoministeriöön olisi kansanterveyden kannalta kallis virheliike (HS Vieraskynä 24.11.). Suomen hallituksen pääpuolueet ovat tässä alkoholiasiassa unohtaneet täysin oman hallitusohjelmansa alkulauseen, jossa todetaan hallituksen pyrkivän lisäämään Suomen kansan terveyttä ja hyvinvointia.

Kärjistetysti voidaan siis todeta, että alkoholiasioissa Suomen kansan terveyden ja hyvinvoinnin suurin uhka on tällä hetkellä Suomen hallitus. Eniten kansamme terveyttä ja hyvinvointia vähentävän päihteen eli alkoholin kulutusta olisi pyrittävä vähentämään. Mutta mitä tekivät päähallituspuolueet? Yrittivät murtaa Alkon monopolin hyppäämällä alkoholitoimijoiden eli panimoiden ja erityisesti päivittäistavarakaupan kelkkaan. Suomen keskittyneen päivittäistavarakaupan pyrkimys on jo vuosia ollut Alkon monopolin purkaminen, jolloin Alkon 1 200 miljoonan euron liikevaihto solahtaisi kaupan kassoihin.

Keppihevosena oli tällä kertaa mietojen viinien vaatiminen maitokauppoihin. Yli puolet kansasta saatiin vaatimaan samaa. Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto ilmoitti, että kauppa on valmis toteuttamaan alkoholilain uudistuksen vastuullisesti
(HS Mielipide 28.11.). Hän arvelee myös, että viinien siirtyminen ruokakauppoihin ei merkitsisi myös väkevien viinojen löytymistä ajan mittaan maitohyllyjen vierestä.

Luoto myös toteaa, että selkeä enemmistö kansasta (60 prosenttia) toivoo viinien siirtymistä ruokakauppoihin. Hän kuitenkin unohtaa mainita, että melkein 90 prosenttia kansasta vastusti väkevien viinojen tuontia ruokakauppoihin. Miedot viinit muodostavat 60 prosenttia Alkon myyntivolyymistä, ja niiden siirtyminen kauppoihin merkitsisi Alkon monopolin murtumista, jolloin votka ja viskikin löytyisivät maitohyllyjen vierestä. Tässä taas yksi osoitus siitä, miten helppoa vähemmän asioista perillä olevaa kansaa on jymäyttää.

Alkoholipolitiikan tulee olla ensi sijassa terveyspolitiikkaa, ei kymmenentuhannen alkoholitoimijan aineelliseksi hyväksi toimimista vaan yli viiden miljoonan kansalaisen hyvinvoinnin puolesta työskentelyä. Alkoholiasiat kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön puolelle, ei työ- ja elinkeinoministeriöön.

Nyt on kysyntää lakiemme laatijoiden eli kansanedustajien terveelle harkinnalle. Tulevissa alkoholiäänestyksissä on syytä antaa edustajille vapaat kädet, ilman ryhmäpäätöksiä.

Martti Vastamäki

käsikirurgian dosentti, professori

puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry