Alkon monopolin säilyttäminen on Suomen kansan terveyden ja hyvinvoinnin merkittävä edellytys (15.10.2023)

Alkoholi on suuri kansanterveyskysymys kaikkialla siinä maailmassa, jossa uskonnolliset syyt eivät kiellä alkoholin käyttöä. Kaikista päihteistä alkoholi aiheuttaa edelleen ylivoimaisesti eniten terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja sekä taloudellisia menetyksiä myös Suomessa. Alkoholi vaikuttaa kielteisesti koko väestön terveyden tasoon, heikentää yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja lisää terveyden eriarvoisuutta. Alkoholi kuormittaa merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja muodostaa huomattavan riskitekijän useiden kroonisten sairauksien ja työkyvyttömyyden taustalla. Alkoholi aiheuttaa useita sairauksia ja on syynä lukuisiin tapaturmiin ja loukkaantumisiin, mm. liikenneonnettomuuksiin ja -kuolemiin. Alkoholilla on huomattavan paljon kielteisiä vaikutuksia mielenterveyteen ja tunne-elämään sekä sosiaalisiin suhteisiinsa kodeissa, työelämässä ja yhteiskunnassa.

WHO:n suosittelemat alkoholipolitiikan ”Best buy” -menetelmät ovat hinta- ja veropolitiikka, alkoholijuomien saatavuuden sääntely, mm. ikärajat, ja alkoholin mainonnan ja markkinoinnin säätely ja rajoittaminen. Nämä menetelmät ovat olleet käytössä Suomessa jo vuosikymmeniä ja vastaansanomattomat tilastot ovat osoittaneet varsinkin hinta- ja veropolitiikan ja alkoholijuomien saatavuuden säätelyn tehokkaaksi. 

Keskioluen vapauttaminen humallutti Suomen

Kun keskiolut vapautettiin Suomessa 1969, oli alkoholin kulutus maassamme 4 litran luokkaa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kansalaista kohden. Parissa vuodessa kulutus kaksinkertaistui 8 litraan. Suomesta tuli keskiolutmaa. Kun Viro liittyi EU-jäseneksi 2004, alennettiin Suomessa alkoholin hintaa runsaasti matkustajatuonnin hillitsemiseksi ja 2005 kulutus oli jo yli 12 litraa ollen ylimmillään 2008 melkein 13 litraa eli eniten Pohjoismaissa. Kaikki alkoholin haitat lisääntyivät samassa suhteessa.

Alkoholin kokonaiskulutus on tiiviissä yhteydessä alkoholikuolleisuuteen kuten Kuvasta 1 näkyy. Alkoholimaksakuolemissa viinimaat Ranska ja Italia olivat vuosikymmeniä olleet johdossa EU-maissa. Nyt Suomi nousi tähän kyseenalaiseen johtoon, kun viinimaissa alkoholin kulutus oli 50 vuodessa puolittunut ja Suomessa kolminkertaistunut. Vuosina 2008 – 2021 oli yhteensä 8 alkoholiveron korotusta ja sekä alkoholin kulutus että alkoholikuolleisuus laskivat merkittävästi ollen nyt 9 litran luokkaa. Onneksi Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa vielä on säilynyt alkoholimonopoli Alkon muodossa, jolloin maan johdolla on erinomaiset mahdollisuudet säädellä alkoholin kulutusta.

Kuva 1.

Alkoholi murentaa sen käyttäjän ja koko perheen elämän

Alkoholin aiheuttamat suorat menetykset ovat 1-2 miljardin euron luokkaa, epäsuorista menetyksistä esitetään nykyisten tutkimusten perusteella jopa 6 – 12 miljardin suuruisia lukuja. Enemmän kuin joka kymmenes suomalainen on alkoholin riskikäyttäjä. Maassamme on 70 000 alkoholikodin lasta, jotka joka päivä joutuvat kärsimään tästä perheitä raastavasta ongelmasta. 100 000 lastensuojeluilmoitusta vuosittain ja yli 11 000 huostaanotettua lasta ei ole leikin asia. Valtaosaan niistä on perussyynä vanhempien alkoholinkäyttö.

Fetaalialkoholisyndroomalapsia (FAS) syntyy edelleen vuosittain yli 1000.  Fetaalialkoholisyndroomahan on kokonaan vältettävissä oleva hyvin vakava lapsen koko elämää varjostava sairaus, jonka estämiseen eduskunta ei vielä ole ollut valmis äidin itsemääräämisoikeuteen vedoten. Alkoholia liiaksi käyttävän raskaana olevan naisen pakkohoito olisi asiaan yksinkertainen ja varma ratkaisu.

Tiedetään myös varmuudella alkoholin aiheuttavan runsaasti syöpäkuolemia varsinkin suun, nielun, kitalaen ja ruokatorven alueella. Alkoholi muuttuu limakalvolla nopeasti asetaldehydiksi, joka on merkittävä syöpää aiheuttava aine kuten Kuvasta 2 ilmenee. Kaikki alkoholi ei siis ehdi maksaan saakka tuhoamaan sitä. Merkitystä ei ole sillä, mitä alkoholia juodaan vaan juodun alkoholin kokonaismäärällä. Olutta tiheään tahtiin kittaamisella on siis samat vaikutukset kuin jaloviinaa silloin tällöin pullollisen nauttimisella.

Kuva 2.

Alkoholipolitiikkaan on saatava tosiasioihin perustuvaa jämeryyttä

Alkoholipolitiikan suuria haasteita ovat nykyisin eriävät poliittiset intressit, alkoholin tuotannon, myynnin ja markkinoinnin kansainvälistyminen, kansainvälisen kaupan tavoite käsitellä alkoholia tavallisena hyödykkeenä ja erityisesti alkoholiteollisuuden, tuottajien ja vähittäismyynnin edustajien kasvava rooli alkoholipoliittisessa päätöksenteossa.

Terveyspoliittiset tosiseikat alkoholin suhteen tunnetaan varsin tarkkaan. Alkoholin kulutuksen kasvaessa lisääntyneet tapaturmat, sairaudet, työstä poissaolot ja lisääntynyt alkoholikuolleisuus ovat varmoja tosiasioita. Onko niin, että alkoholi on liian yleisesti käytetty nautintoaine laeista päättävienkin keskuudessa, ettei siihen osata suhtautua neutraalisti ja ymmärtää luotettavien tilastojen merkitystä. 

Kansanterveyden suurin uhka nyt on Suomen hallitus

On todella sääli, että kansamme hyvinvointia uhkaa instanssi, jonka tehtävänä pitäisi olla nimenomaan kansan hyvinvoinnin lisääminen. Tämä kävi ilmi perustellusti tiistaina 26.9.2023 Eduskunnan Pikkuparlamentissa KD:n ja Raittiuden Ystävien 170-vuotiaan suomalaisen järjestäytyneen raittiustyön kunniaksi järjestämässä juhlasymposiumissa, jossa alan asiantuntijat esittivät luotettaviin tilastoihin ja kansainvälisiin selvityksiin perustuvia faktoja alkoholiin liittyvistä asioista.

Kärjistetysti voidaan siis todeta, että alkoholiasioissa Suomen kansan terveyden ja hyvinvoinnin suurin uhka on tällä hetkellä Suomen hallitus. Eniten kansamme terveyttä ja hyvinvointia vähentävän päihteen eli alkoholin kulutusta olisi pyrittävä vähentämään. Mutta mitä tekivät päähallituspuolueet. Yrittivät murtaa Alkon monopolin hyppäämällä alkoholitoimijoiden eli panimoiden ja erityisesti päivittäistavarakaupan kelkkaan. Suomen keskittyneen päivittäistavarakaupan pyrkimys on jo vuosia ollut Alkon monopolin purkaminen, jolloin Alkon 1 200 miljoonan euron liikevaihto solahtaisi kaupan kassoihin.

Keppihevosena oli tällä kertaa mietojen viinien vaatiminen maitokauppoihin. Yli puolet kansasta saatiin vaatimaan samaa. Mutta gallupeissa melkein 90 % kansasta vastusti väkevien eli viinojen tuontia ruokakauppoihin. Miedot viinit muodostavat 60 % Alkon myyntivolyymistä ja niiden siirtyminen kauppoihin merkitsisi Alkon monopolin murtumista, jolloin votka ja viskikin löytyisivät maitohyllyjen vierestä. Tässä taas yksi osoitus siitä, miten helppoa vähemmin asioista perillä olevaa kansaa on jymäyttää.

Onneksi hallitusneuvottelujen loppusuoralla löytyi kansan hyvinvointia tärkeänä pitäviä henkilöitä. Kristillisdemokraattien Sari Essayah ja Mika Poutala kilpakentillä perusteellisesti karaistuneina estivät Alkon monopolin murtamisen. Karvaana myönnytyksenä jouduttiin kuitenkin nostamaan maitokauppa-alkoholin prosenttia 5.5 prosentista 8 prosenttiin ja myöntymään oluen verotuksen vähentämiseen. Molemmat tutkitusti varmuudella alkoholin kulutusta ja sitä myöten haittoja lisääviä toimenpiteitä.

Suomen alkoholipolitiikkaa ei ole viisasta löyhentää

Kuinka tiukkaa Suomen alkoholipolitiikka sitten on muihin Euroopan maihin verrattuna? Suomen alkoholipolitiikkaa on tiukempaa suhteessa muihin EU-maihin. Ruotsin alkoholipolitiikka on vielä meitäkin tiukempaa samoin EU:n ulkopuolisten  maiden Norjan ja Islannin, joissa kaikissa myös alkoholin haitat ovat vähäisempiä kuin Suomessa. Mutta Suomen alkoholipolitiikka on mennyt vapaampaan suuntaan, kun taas muissa Euroopan maissa alkoholipolitiikka on keskimäärin tiukentunut. 

Alkoholipolitiikan tulee olla ensi sijassa terveyspolitiikkaa

Alkoholipolitiikan tulee olla ensi sijassa terveyspolitiikkaa, ei parinsadantuhannen alkoholitoimijan aineelliseksi hyväksi toimimista vaan yli viiden miljoonan kansalaisen hyvinvoinnin puolesta työskentelyä. Taistelu ei ole ohi. Hallituksen puoliväliriihessä asia tulee taas viimeistään esiin. Onneksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että Alkon asemaan ei merkittävästi puututa tämän hallituskauden aikana.

Kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden kannattajat. Pidetään lippu korkealla.

Martti Vastamäki, professori

Raittiuden Ystävät ry:n puheenjohtaja