Raitis

Raittiuden Ystävät Ry

Alkoholipolitiikassa muhii ennennäkemätön muutos

Alkoholipolitiikan sääntelyn siirto työ- ja elinkeinoministeriöön olisi kansanterveyden kannalta kallis virheliike.

24.11. 2:00 | Päivitetty 24.11. 11:41

SUOMALAISESSA alkoholipolitiikassa on viime vuosina menty ja ollaan jälleen menossa siihen suuntaan, että alkoholin saatavuutta lisätään kansanterveyden kustannuksella.

Nelosoluet ja niin sanotut limuviinat tulivat ruokakauppoihin vuonna 2018 alkoholilain uudistuksen myötä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan uudistus vaikutti haitallisesti suomalaisten terveyteen: sekä vuonna 2019 että vuonna 2020 alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja myrkytyksiin kuoli noin 160 henkilöä enemmän kuin ennen lakimuutosta.

NYKYINEN hallitus aikoo laskea oluen verotusta sekä sallia alkoholin verkkokaupan, kotiinkuljetuksen ja enintään kahdeksan prosentin vahvuisten käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien myynnin ruokakaupoissa. Hallituskauden puoliväliriiheen mennessä sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön on määrä tehdä selvitys 15 prosentin vahvuisten viinien myynnin vapauttamisesta.

Viinien myynnin vapauttaminen johtaisi Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:n mukaan ennen pitkää Alkon nykyisen yksinoikeuteen perustuvan vähittäismyyntijärjestelmän purkautumiseen ja vahvojen alkoholijuomien myyntipisteiden kasvuun nykyisestä 370:sta jopa 6 400:aan. Alkoholitulot ja -voitot valuisivat päivittäistavarakaupoille, ja alkoholihaittojen kustannukset lankeaisivat yhteiskunnalle.

Hallitusohjelmassa on lisäksi esitys, joka muuttaisi suomalaisen alkoholipolitiikan luonnetta kertaheitolla. Hallitusohjelman mukaan alkoholipolitiikan sääntelyn siirtämisestä sosiaali- ja terveysministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön on määrä tehdä riippumaton selvitys. Aie voi kuulostaa yhdentekevältä hallinnolliselta muutokselta, mutta toteutuessaan sillä olisi järisyttävät seuraukset suomalaiseen alkoholipolitiikkaan ja sitä kautta kansalaisten elämään.

Suomalaisen alkoholipolitiikan tavoitteena on pitkään ollut vähentää alkoholista aiheutuvia haittoja. Siirto johtaisi siihen, että alkoholipolitiikassa painottuisivat entistä vähemmän kansanterveydelliset ja entistä enemmän elinkeino- ja kilpailupoliittiset tekijät. Suunta on väärä, sillä niiden aiheuttamien riippuvuuksien ja humalahaittojen takia alkoholijuomat eivät ole mitä tahansa kulutushyödykkeitä.

ALKOHOLISTA aiheutuu suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain miljardiluokan kustannukset muun muassa ennenaikaisina kuolemina sekä terveyden ja työ- tai toimintakyvyn menetyksinä.

Alkoholin aiheuttamat haitat – tapaturmat, alkoholiperäiset sairaudet, myrkytykset, väkivalta ja rikokset – kuormittavat jo nykyisin merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuoltoa, pelastustoimea, poliisia ja oikeuslaitosta, alkoholin aiheuttamista inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan. Alkoholinkäyttö koskee lähes aina myös muita kuin käyttäjää itseään, esimerkiksi lapsia, perheitä, naapureita ja työyhteisöjä. Suomessa noin 70 000 lasta elää THL:n mukaan perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma.

Alkoholijuomat eivät ole mitä tahansa kulutushyödykkeitä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että alkoholisairauksien ja -haittojen hoitaminen lisää julkisen sektorin – erityisesti jo nykyisin talousvaikeuksien kanssa kamppailevien hyvinvointialueiden – kustannuksia ja resurssitarpeita. Alkoholisairaudet ja -haitat vähentävät työn tuottavuutta ja veronmaksajien määrää Suomessa sairauslomien, poissaolojen, eläkkeiden ja kuolemien kautta.