Peli Alkon olemassaolosta kovenee

Alkoholi aiheuttaa kaikista päihteistä ylivoimaisesti eniten terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.

Alkoholitoimijat, etunenässä Kaupan liitto ja Päivittäistavarakauppa ry. ovat jo vuosia yrittäneet murtaa Alkon monopolin. Nyt näyttäisi siltä, että kansan terveyden ja hyvinvoinnin puolesta taistelevat ovat jäämässä häviölle.

Kysymys on pitkälti suuren yleisön mielipidemuokkauksesta. Kaupan liitto ja muut alkoholitoimijat ovat onnistuneetkin kääntämään yleisön mielipidettä Alkoa vastaan, vaikkakin kiertäen eli vaatimalla mietoja viinejä päivittäistavarakauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille.

Ei mietoja viinejä ruokakauppoihin

Mietojen viinien myynti muodostaa yli puolet Alkon volyymista ja jos se siirtyisi Alkon 370 myyntipisteestä 4700 myyntipisteeseen, seurauksena olisi Alkon verkoston näivettyminen ja kaupan sekä muiden alkoholitoimijoiden himoitsema Alkon monopolin menetys EU:n toimesta kotimaisten alkoholitoimijoiden painostuksesta. Tämä tietäisi myös väkevien viinojen viemistä maitokauppoihin. Alkon poistuminen markkinoilta olisi mannaa näille toimijoille, kun sen 1300 miljoonan euron liikevaihto valuisi kaupan kassoihin. Verojen jälkeen jaettavaa riittäisi vielä reilusti yli puoli miljardia euroa.

Alko on vastuuntuntoinen

Alko on osoittautunut vuosikymmenien aikana tehokkaaksi, vastuuntuntoiseksi ja tasapuoliseksi liikelaitokseksi. Vuonna 2021 Alkon myymälöissä 5,7 miljoonaa asiakasta todisti täysi-ikäisyytensä, päihtymysepäilytarkastuksia tehtiin 0,5 miljoonaa ja alkoholin välittämisepäilytarkistuksia 0,3 miljoonaa. Alko on valittu nyt myös parina vuonna maan parhaaksi työpaikaksi.

Kyselytutkimustuloksia

Taloustutkimuksen joulukuun 2022 tutkimuksen mukaan kuluttajien toive on voida ostaa alle 15-prosenttisia viinejä ruokakaupoista. Toisaalta 85 prosenttia kansasta vastustaa väkevien viinojen tuomista ruokakauppoihin. Tässä on suuri ristiriita, koska viinien vienti ruokakauppoihin siis tuhoaisi Alkon monopolin.

THL julkisti äskettäin, että 53 % suomalaisista on nykyisen alkoholipolitiikan kannalla, 9 % haluaisi tiukempaa ja 29 % väljempää alkoholipolitiikkaa. Viinejä ruokakauppoihin haluaisi 48 %, mutta jos viinien mukana ruokakaupoissa myytäisiin myös väkeviä alkoholijuomia, vain 25 % haluaisi viinit ruokakauppoihin. 

Nyt tammikuussa 53 % 131 vastanneesta kansanedustajasta kannatti viinien myyntiä ruokakaupoissa (YLE). Tammi-helmikuussa eduskuntavaaliehdokkailta kysyttiin (Aula Research Oy): ”Mitä mieltä olet seuraavasta väittämästä: Mietoja viinejä (alkoholia alle 15 %) pitäisi saada myös ruokakaupoista?” Kansanedustajaehdokkaista 62 % tuki mietojen viinien myynnin sallimista ruokakaupoissa. Kaupan liiton toimitusjohtaja, entinen pääministerimme Mari Kiviniemikin selitti kirkkain silmin telkkarissa, miten tärkeää on palvella asiakkaita myös hyvillä ruokaviineillä. Hyvin tietäen edellä mainitut tosiasiat.

Huolestuttavaa on, että osa nykyisistä kansanedustajistamme ja oletettavasti suuri osa nykyisistä kansanedustaehdokkaista ei ole sisäistänyt sitä tosiasiaa, että viinien vieminen ruokakauppoihin merkitsee Alkon lopettamista. En millään usko, että valtaosa heistä kulkee lompakko edellä kaupan eikä kansanterveyden asialla. Arvelen, että kysymyksessä on liian vähäinen informaatio asioista.

Hyviin ruokaviineihin perehtyneet ystäväni ovat valistaneet minua, että Alkon ns. hyvien viinien valikoimat ovat todella hyviä eikä voi pitää uskottavana, että päivittäistavarakauppa voisi päästä siinä asiassa samalle tasolle.

Valtava määrä riskikäyttäjiä

Maassamme on noin 500 000 – 600 000 itseään alkoholin ”kohtuukäyttäjäksi” luulevaa kansalaista, joista suuri osa tosiasiassa on jo riskikäyttäjiä. Kansalaisten, myös päättäjien alkoholiongelmien vähättely on yleistä. Ongelmaan puuttuminen on liian tehotonta ja tapahtuu usein vasta vuosien viiveellä. Nämä riskikäyttäjät ovat valtaosin tavallisia työssä käyviä kansalaisia. Rohkea puuttuminen asiaan auttaisi sekä heitä itseään että heidän läheisiään ja koko yhteiskuntaa.

Varma tieto on, että alkoholin kulutuksen määrään vaikuttavat eniten hinta ja saatavuus. Kulutuksen määrä taas on suorassa yhteydessä alkoholin haittoihin. Kun saatavuus 12-kertaistuisi viinien maitokauppoihin tulon myötä, on varmaa, että yhteiskunnan kokemat haitat myös lisääntyisivät oleellisesti. Suomessa jo nyt noin 70 000 lasta elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma ja vuosittain syntyy yli 1000 äidin alkoholinkäytön vammauttamaa FAS-lasta. Näitäkään lukuja emme varmasti kukaan halua korottaa.

Tulevien kansanedustajien on syytä tuntea tosiasiat näistäkin asioista

Tulevien kansanedustajien on syytä puolustaa kansan hyvinvointia. Pitäisin kohtalaisen selkeänä sitä, että tulevien kansanedustajiemme suuri enemmistö on tosiasioihin perehtymisen jälkeen kansanterveyden eikä alkoholitoimijoiden puolella.

Ei siis viinejä maitokauppoihin!

Martti Vastamäki, LKT, käsikirurgian dosentti, professori

puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry.