Raittiuden Ystävät Ry
Alkoholismisairauteen kuuluu olennaisesti ongelman kieltäminen. Perhe saa useinkin pitkään taistella, ennen kuin alkoholiongelmainen on valmis kohtaamaan tilanteensa. Yksin asuva ihminen voi pitkään salata tilanteensa kauempana asuvilta sukulaisilta. Kun omatunto vaatisi puuttumaan esim. naapurin tilanteeseen, miten toimia?
Uuden kotimme naapurinainen vaikutti alkuun mukavalta ihmiseltä. Ehdotin hänelle yhteistä kävelyä. Tämä toteutuikin, mutta aika erikoisissa merkeissä.
Oli tavallinen arki-ilta. Huomasin, että naapuri oli humalassa. Olen hyvin pitkään ollut tekemisissä vain selväpäisten ihmisten kanssa. Tilanne tuntui oudolta.
Naapuri alkoi puhua yksinäisyydestään ja ahdistuksestaan. Hän kertoi jopa miettineensä hukuttautumista koiransa kanssa, niin että molemmat kuolisivat. Ilta oli pimeä ja tilanne ahdistavan yllättävä. Päätin kuitenkin olla läsnä rakentavasti. Yhtäkkiä koira karkasi metsään. Naapuri puhkesi avuttomaan itkuun. Menin koiran perään ja hain sen takaisin.
Tulkitsin kuitenkin tilanteen myönteisesti ajatellen, että kyseessä oli tilapäinen juopumus. Jatkoin kävelyjä hänen kanssaan. Naapuri tuntui kiintyneen minuun ja oli selvin päin. Mutta kun hän puhui joskus alkoholista, hänen äänensävynsä muuttui hyvin lempeäksi, ikäänkuin hän puhuisi rakkaasta ystävästään. – “Alkoholi rentouttaa niin ihanasti”, hän huokasi.
Lähdin yhtenä päivänä kävelemään toisen uuden kaverini kanssa, josta tein samalla myös lehtijuttua. Naapuri oli pihalla kysynyt kaveriltani, onko hän lähdössä kävelemään kanssani.
Naapuri jäi pihalle seuraamaan kauempaa, kun otimme kuvia. Haastateltavani oli pukeutunut kauniiseen takkiin ja myssyyn. Panin merkille naapurin kateellisen pahansuovan katseen.
Sovin kävelystä seuraavana päivänä naapurin kanssa, mutta hän ei tullutkaan paikalle. Eikä lähettänyt normalia selittävää tai pahoittelevaa viestiä. Ei myöhemminkään.
Aloin epäillä, että tämä kuvio taitaa toistua. Annnoin naapurille kuitenkin uuden mahdollisuuden testinä missä mennään. Sovimme kävelystä sitä seuraavana päivänä. Naapuri ei tullut nytkään paikalle, eikä selitellyt eikä pahoitellut asiaa edelleenkään.
Lähetin hänelle viestin, jossa totesin, että suhteemme on minun osaltani nyt ohitse. Luotettavuus on minulle tärkeä arvo. Hän ”paransi” tilannetta kertomalla, että hän ei edes aikonut tulla. Noinhan ei toimi normaali ihminen. Myöhemmin tuli mieleen, että naapuri oli varmaan hakenut alkoholista lohdutusta, kun oli ilmeisesti tulkinnut tilanteen niin, että hänet on syrjäytetty ”ainoan ystävän” paikasta.
Kyselin toisen lähinaapurin näkemystä tilanteesta. Hän kertoi nähneensä ex-kävelykaverini monta kertaa humalassa.
Suomalainen kunnioittaa monesti liikaakin toisten yksityisyyttä, eikä puutu, vaikka pitäisi. Toisaalta alkoholisairauteen kuuluu olennaisesti oman tilanteen kieltäminen. Jos ottaa esille alkoholistille kiusallisen asian, saattaa saada vastaansa suurtakin raivoa ja vihaa.
Ei tee omalle mielenterveydelle hyvää ottaa vaikea asia esille samassa talossa asuvan kanssa. Ilmapiiri helposti myrkyttyy, ja omat yöunet voivat jääda huonoiksi ja oma työkyky voi laskea.
Aloin miettiä yhteydenottoa hänen kauempana asuvaan sukulaiseensa. Mutta tästäkin mitä todennäköisemmin seuraisi naapurin vihaa ja alkoholisti jatkaisi entiseen tyyliinsä.
Lähimmäisen vastuusta puhutaan, mutta alkoholiongelmaisen kanssa sen hinta muodostuu helposti kohtuuttoman kovaksi puheeksiottajalle, jolla ei ole valmiuksia toimia alkoholistin kanssa.
Vastuullisena ihmisenä aloin kuitenkin miettiä, onko olemassa muita tapoja vaikuttaa alkoholiongelmaisen tilanteeseen. Varsinkin, kun hän oli ensimmäisellä tapaamisella puhunut itsemurha-aikomuksestaan.
Otin yhteyttä sosiaalitoimeen, ja selvisi, että on olemassa mahdollisuus tehdä nimetön huoli-ilmoitus sosiaaliviranomaiseen, joka ottaa yhteyttä asianomaiseen.
– Osa kieltää huolen aiheen. Mutta osa ilahtuu, kun heitä kohtaan on osoitettu välittämistä, kertoo psykososiaalisen työn päällikkö Aila Ronkanen.
– Vaikka asianomainen kieltäisi asian, jätämme kuitenkin tunteen siitä, että meihin voi ottaa yhteyttä myöhemmin, kun itse sitä haluaa.
On todellakin hyvä, että tälläinen järjestelmä on luotu. En ollut lukenut, enkä kuullut siitä mistään, joten haluan jakaa tiedon ja kokemukseni muille, jotka ehkä tulevat yllättäen joutumaan em. tyyppiseen tilanteeseen.
Ottaen huomioon, kuinka yleinen ongelma alkoholi on yhteiskunnassamme, mahdollisuudesta tehdä huoli-ilmoitus olisi hyvä kertoa kaikille kansalaisille. Samoin myös siitä, millainen sairaus alkoholismi on. Siihen voi törmätä täysin yllättäen, vailla tietoa ja toimintamalleja.
Tuula-Maria Ahonen