Raittiuden Ystävät Ry
[ingressi teksti=”Nuori kaipaa vartijan sijaan turvaa ja välittämistä.”]
Sosiaalinen media on tänä päivänä välttämätöntä hallita niin yksilönä kuin eri palveluiden tuottajana ja käyttäjänä. Sosiaalisen median kautta voi löytää kavereita, bongata harvinaisia löytöjä, hankkia tietoa ja kysellä vaikkapa päivän parhaimmat paikalliset jäätelötarjoukset. Sosiaalinen media on monessa mielessä hyvä juttu, mutta sitä käytetään ikävä kyllä yhä enemmän ja laajemmin erilaisiin rikoksiin.
Tietotekniikan nopea kehittyminen ja sosiaalisen median raju nousu osaksi tavallista arkea on haastanut ja haastaa edelleen monet perheet, päiväkodit, koulut, palvelut, iäkkäät ja yrittäjät. Samaan aikaan kun tietotekniikka kehittyy yhä nopeammin, nuoriso elää jo täysillä osana sitä samalla kun vanhemmat yrittävät pysyä edes jollakin tavalla perässä. Tietotekniikka ja erilaiset sovellukset mahdollistavat tänä päivänä miltei koko elämän virtuaalimaailmoineen, peleineen ja ystävineen somessa. Siellä voi keskustella missä ja milloin tahansa ja kenelle tahansa. Siellä voi esiintyä omalla nimellä tai keksiä itselleen valeprofiilin. Monessa sovelluksessa ja pelissä omaa nimeä ei koskaan edes käytetä.
Sosiaalinen media tarjoaa valtavan määrän sellaisia positiivisia asioita, mahdollisuuksia ja kokemuksia, joita olisi mahdoton saada ilman sitä. Some mahdollistaa uusien ystävien ja rakkauden löytämisen, tarjoaa vertaistukea eri ongelmissa kamppaileville ja ylläpitää jo olemassa olevia ystävyys- ja sukulaissuhteita ympäri maailman. Sosiaalisen median käyttö kehittää myös sosiaalisia taitoja, opettaa itseilmaisua ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua monenlaisiin näkemyksiin, erilaisiin mielipiteisiin ja ideoihin. Some on oma suuri maailmansa, jonka sisälle mahtuu kaiken hyvän ohella myös paljon pahaa. Jotta somessa pärjää sujuvasti ja turvallisesti, sen käyttö kannattaa opetella alusta asti hyvin ja erityisesti lapsia tulee opettaa ja ohjata sen turvallisessa käytössä. Nuorten käyttämiä somekanavia ovat erityisesti feedi, WhatsApp, YouTube, Facebook, Instagram ja Snapchat.
Koska somea käytetään joka asiassa ja kaikissa tilanteissa, kannattaa jokaisen meistä miettiä, missä ja milloin puhuu mitäkin. Somessa eivät vaani vain rahaa kärttävät pienrikolliset, vaan siellä voi syyllistyä kuka tahansa myös ajattelemattomuuttaan esimerkiksi kunnianloukkaukseen tai laittomaan uhkaukseen. Sosiaalinen media työllistää poliisia ja viestintävirastoa ympäri vuoden kaikkina vuorokauden aikoina. Sosiaalisen median erittäin rankkoja ja surullisia varjopuolia ovat muun muassa kiusaaminen, vihapuhe, virtuaaliomaisuusrikokset, petokset, vainoaminen, identiteettivarkaudet ja lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset.
Oulussa tuoreimmat lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat aiheuttaneet valtavan kohun ja kaupungin sisäisen kriisin. Lapsen seksuaalisella hyväksikäytöllä tarkoitetaan Suomen laissa eri pykälin lapsen koskemattomuutta loukkaavia tekoja, joihin kuuluvat muun muassa lapseen kohdistuva tirkistely, lapsen saattaminen paljastamaan sukupuolielimensä tai kuvaaminen seksuaalisessa tarkoituksessa, lapsen saattaminen katsomaan pornografista materiaalia tai toisen henkilön sukupuolielimiä, lapsen seksuaalinen koskettelu tai lapseen kohdistuva seksuaalinen väkivalta, yhdyntä tai sen yritys ja lapsiprostituutio. Suomen rikoslain 20. luvun mukaan lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on määritelty seksuaalisiksi teoiksi, jotka kohdistuvat alle 16-vuotiaaseen ja joissakin tapauksissa alle 18-vuotiaaseen (kehitysvammaiset).
Oulun poliisi on tutkinut viime kuukausina tapauksia, joissa epäillään muun muassa törkeää raiskausta ja törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Osa tapauksista on siirtynyt syyteharkintaan ja osa käräjäoikeuden käsittelyyn. Poliisin mukaan tutkinnassa on jo 29 törkeää seksuaalirikoskokonaisuutta, joihin kaikkiin liittyy alaikäinen uhri. Epäiltyjä näissä on noin 30 ja heistä suurin osa ulkomaalaistaustaisia (Lähde: MTV uutiset 25.02.2019).
Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki sanoo, että heidän palveluissaan lasten ja nuorten seksuaalinen häirintä ja kaltoinkohtelu ovat näkyneet jo vuosia.
Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettipalveluihin yhteyttä ottavat nuoret kertovat monesti kohdanneensa seksuaalista ahdistelua ja häirintää. Usein ahdistelijana on toiminut nuoren lähipiiriin kuuluva ihminen, Pajamäki kuvailee.
Myös sosiaalisen median kautta koetaan ahdistelua ja häirintää. Usein nuori on ollut viestinvaihdossa aikuisen kanssa alkuun itse aktiivinen ja on esimerkiksi saattanut lähettää aikuiselle itsestään paljastavia kuvia, uteliaisuuttaan tai harkitsemattomuuttaan. Pahimmillaan aikuinen alkaa kuvien lähettämisen jälkeen kiristämään nuorta kuvilla ja vaatia nuorilta tekoja vastineeksi. Tässä vaiheessa nuoren on monesti äärimmäisen vaikeaa kertoa vanhemmilleen tilanteesta, sillä hän kokee itse toimineensa harkitsemattomasti ja olevansa syyllinen tapahtuneeseen. Silloin kun meille otetaan yhteyttä näissä asioissa, korostamme nuorelle, että aikuisen ahdistelu ei koskaan, eikä missään tapauksissa, ole nuoren syy, vaan vastuu on aina aikuisen. Lapsille ja nuorille tuleekin meidän kaikkien tehdä selväksi, että vaikka nuori olisi itse toiminut miten tahansa, rikoksen tekee ja siitä on vastuussa nimenomaan aikuinen, Pajamäki painottaa.
MLL:n auttavien puhelinten päällikkö Pajamäki huomauttaa, ettei lapselle tule välittää käsitystä maailmasta uhkaavana ja vaaroja täynnä olevana paikkana.
Vanhemman on kuitenkin hyvä ennaltaehkäistä ikäviä ja vaarallisiakin tilanteita sanoittamalla ne esimerkiksi valmiiksi lapselle ja nuorelle. Jos vanhempi ei osaa muutoin ilmaista tätä asiaa lapselle, hän voi kertoa esimerkiksi, että tapahtuipa netissä mitä hämmentävää tai outoa tahansa, niistä voi aina puhua kotona, hän rohkaisee.
Pajamäki sanoo, että usein nuori pelkää tuottavansa pettymyksen vanhemmilleen. Nuori pelkää myös, että häneen suututaan, ja että hänen laitteensa otetaan pois.
Tänä päivänä puhelimen kokonaan pois ottaminen nuorelta vastaa miltei henkistä väkivaltaa. Sosiaalinen media ei ole erillään lasten ja nuorten muusta sosiaalisesta elämästä, vaan se on nimenomaan sitä. Nuorille somessa kavereiden kanssa jutteleminen, viestiminen ja kuvien lähettäminen on tavallista arkea, eikä sillä ole eroa kasvokkain tapahtuvaan kanssakäymiseen. Tilanne on tänä päivänä siis se, että meidän vanhempien kuuluu sopeutua sosiaaliseen mediaan, ei toisin päin, hän huomauttaa lopuksi.
Teksti ja kuva: Minna Korva-Perämäki Kuva oikealla: MLL / Susa Junnola