Pääkirjoitus, raitis.fi-lehti 3/2018
Viime kuukausina on monesta suunnasta väitetty alkoholin vähittäismyynnin laskeneen maassamme. On historiallista, että niin monella alkoholinkäytön edistäjällä ja raittiusliikkeellä on vihdoinkin yhteinen ilonaihe. Sitä suurempi harmi, että yhteinen riemumme on perusteeton. Valviran lokakuussa julkaisemat alkoholijuomien myyntiluvut osoittavat, että alkoholin vähittäismyynti oli kuluvan vuoden heinäkuussa 10,5 % enemmän kuin viime vuonna. Tammi–heinäkuun kokonaiskulutuksessakin tuli kasvua prosentin verran. Koko vuoden osalta kasvu saattaa siten olla lopulta lähellä THL:n 4–6 % arviota, vaikka alkoholiveroa korotettiinkin, ja vaikkei merkittävää hintakilpailua 4,7–5,5-prosenttisten alkoholijuomien osalta olekaan nähty.
Itsevarmoihin ääniin kulutuksen lopullisesta pienenemisestä yhdistyvät usein vakuuttelut suomalaisten niin sanotusta eurooppalaisesta juomatavasta. Tavasta, jota ei ole olemassakaan. Sillä, kun juodaan viikolla omasta mielestä ”eurooppalaisittain”, on ilmeisesti sitten viikonloppuna oikeus ottaa ”suomalaisittain”. Siinä ei sitten enää selvää päivää nähdäkään. Kansanterveytemme kannalta alkoholikulutuksen lasku olisi kyllä ensiarvoisen tärkeää, vaikka jo eräässä mielipiteessä koko kansanterveyskäsitekin romutettiin. Sen myötä lasku on kyllä edessä, nimittäin kallis lasku kansantaloudelle.
Poliisi ja terveydenhoito ovat jo joutuneet kohtaamaan ensimmäiset alkoholin prosenttirajan korotuksen seuraukset. Virkavalta on kertonut levottomuuksien lisääntyneen erityisesti aamuyön tunteina. Vielä kun huomioidaan lisääntyneet huumeiden käyttöluvut sekä alkoholin ja huumeiden yhteiskäyttö eli ”sekaratit” tieliikenteessä ja työelämässä, on huoli kansakuntamme terveydestä ja tulevaisuudesta todellinen. Sen rinnalla riemu alkoholin maahantuonnin laskusta vaikuttaa pieneltä ja vaatimus etämyynnin sallimisesta myös yli 5,5-prosenttisten alkoholijuomien osalta Suomen markkinoilla käsittämättömältä.
Tilastot ovat lopulta vain lukuja. Lopullinen seuraus koetaan aina siellä mistä viimeistä sanaa ei enää kuulu. Siinä vaiheessa, kun alkoholinkulutus näkyy kasvukäyrinä ja viranomaisten lisääntyneenä työnä, ovat lukemattomat perheet ja valitettavaa kyllä erityisesti heikoimmassa asemassa olevat eläneet jo pitkään päihdehelvetin keskellä. Kaikkia aiheutettuja vaurioita ei korjata koskaan ja monet seuraukset näkyvät vasta vuosien tai jopa vuosikymmenien kuluttua. Eikä tilannetta paranneta pelkästään ongelmakäyttöön puuttumisella, vaikka niin jo Helsingin Sanomissa syyskuussa ehdotettiin. Se ei nimittäin riitä. Ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen päihdeongelmiin on välttämätöntä, jos haluamme pitää kansakuntamme työkykyisenä ja terveenä.
Nuoret toivottavasti katkaisevat lopulta alkoholin myynnin kasvukehityksen. Harmillista vain, että siihen saattaa mennä vielä vuosia ja että heidän maksettavakseen jäävät nykyisten työikäisten päihteillä aiheuttamat yhteiskunnalliset haitat.
Raittiuden Ystävät toivoo, että maassamme todella vähennettäisiin alkoholinkulutusta ja ymmärrettäisiin sen kokonaisvaltaiset seuraukset. Juomisen määrän selkeän yhteyden taustalla oleviin ongelmiin on osoittanut muun muassa THL:n tuore Näin Suomi juo -tilastoraportti. Näissä ongelmissa meidän on autettava toinen toisiamme. Myös yhteiseen hauskanpitoon ja rentoutumiseen on tärkeä löytää muita tapoja. Siihen rohkaisee tänä syksynä ensimmäisen kerran järjestettävä Mocktober-kampanja, joka korostaa alkoholittomien drinkkien eli mocktailien etuja. Näin juhlimalla kun on valmis myös seuraavana aamuna töihin tai vaikka heti auton rattiin.
Marko Kailasmaa
Toiminnanjohtaja
Raittiuden Ystävät ry