Raitis

Raittiuden Ystävät Ry

[ingressi teksti=”Törkeistä rattijuopumustuomioista annetut ja vaaditut tuomiot vaihtelevat Suomessa alueittain yllättävän paljon. Myös syytetyn, syyttäjän ja tuomarin sukupuolet ja muut tekijät voivat vaikuttaa oikeusprosessin lopputulokseen.”]

Suomen tapaturmavakuutuslaitosten liiton 1920-luvun lopulla julkaiseman kuvasarjan kuva numero 12 muistutti varovaisuudesta liikenteessä.

Tutkijat Pekka Pere, Tuomas Lahti ja Mika Sutela vertailivat sitä, miten eri suomalaiset tuomioistuimet tuomitsivat törkeästä rattijuoppoudesta epäiltyjä, ja miten toteutunut tuomio erosi siitä, mitä tuomiota syyttäjä vaati. Tulokset he julkaisivat 2017 artikkelissaan Sentences and prosecutors’ demands for aggravated drunk driving in Finland. Törkeän rattijuopumuksen raja on Suomessa 1,2 promillea.

Nykyäänkin vallitseva oletus on, että tuomari yleensä tuomitsee raittijuoppoustapauksissa syyttäjien rangaistusvaatimusten mukaisesti. Näin ei kuitenkaan tutkimuksen perusteella näytä olevan. Subjektiivisessa tulkinnassa yksittäiset tekijät ovat kuitenkin olleet omiaan vaikuttamaan siihen, että annetut tuomiot ja syyttäjän vaatimukset ovat poikenneet toisistaan. Jopa valtakunnansyyttäjä on esittänyt huolensa asiasta.

Syyttäjä esittää yleensä alustavan seuraamuskannanottonsa niin sanotussa haastehakemuksessa. Jos tuomioistuimen käsitys rangaistuksen suhteen poikkeaa asianosaisten rangaistusseuraamuksia koskevista lausunnoista, on tuomioistuimen varattava asianosaisille tilaisuus lausua käsityksensä asiasta. Näissä tapauksissa tuomioistuimen on ymmärrettävästi perusteltava rangaistuksen määräämistä. Syyttäjän tarkka seuraamuskannanotto haastehakemuksessa palvelee oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluvaa avoimuutta ja ennakoitavuutta.

Seuraamuskeskustelussa vastaaja tai tämän avustaja tuo yleensä esille seikkoja, jotka voivat vaikuttaa lieventävästi. Vaikka vastaaja tai avustaja olisikin syyttäjän kanssa samaa mieltä tosiseikoista, niin oikeudelle voidaan esittää uutta perspektiiviä siihen, miksi vastaaja on toiminut siten kuin on toiminut. Tunnepitoisiin seikkoihinkaan vetoaminen ei ole kiellettyä.

Nykyaikainen oikeudenkäynti on syyttäjän ja vastaajan välistä dialogia, mikä tavallisen yleisön silmin voi muistuttaa jopa teatteria. Oikeudenkäynnissä asianosaiset kohdistavat sanomansa ensi sijassa tuomarille ja mahdollisille lautamiehille tai usealle ammattituomarille. Asianosaiset ja heidän avustajansa pyrkivät argumenteillaan ja todisteillaan saamaan tuomarit vakuuttuneiksi vaatimustensa oikeellisuudesta. Tarkoitus on voittaa juttu. Loppukeskustelu tarjoaa oivan tilaisuuden vaikuttaa tuomareihin retorisin keinoin, sillä tuolloin esitetyt argumentit jäävät parhaiten tuomarin mieleen.

Alueelliset erot ratkaisevassa asemassa

Tyypillisesti törkeästä rattijuopumuksesta rangaistus oli 60 vuorokauden ehdollinen vankeus ja sen oheen tuomittu 30 päiväsakon sakkorangaistus. Mika Sutela on 2016 valimistuneessa väitöskirjassaan Arbitrium an decisio – Oikeudellisen päätöksenteon yhtenäisyys yleisissä tuomioistuimissa havainnut käräjäoikeuskohtaisia eroja törkeistä rattijuopumusrikoksista annettujen tuomioiden rangaistuslajien jakaumissa.

Keski-Suomessa rangaistuskäytäntö vaikutti kaiken kaikkiaan melko ankaralta. Ehdotonta vankeutta ja yhdyskuntapalvelua käytettiin Keski-Suomen käräjäoikeudessa suhteellisesti eniten. Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa korostuivat asteikon ääripäät. Uusijoiden osalta tilanne oli se, että Helsingin käräjäoikeudessa heille tuomittiin jopa kolmessa tapauksessa neljästä ehdollinen vankeusrangaistus, kun sen sijaan Kymenlaaksossa uusijat eivät koskaan selvinneet ehdollisella vankeustuomiolla. Keski-Suomessa jopa ensikertalaisista peräti neljännes sai ehdottoman tuomion.

Naisille lievempiä rangaistuksia

Aiempien kansainvälisten tutkimusten mukaan tuomiot eivät ole yksinomaan tuomarien käsissä, vaan niitä on tarkasteltava syyttäjän, tuomarin sekä puolustuksen välisen vuoropuhelun valossa. Tuomioita lieventäviä ja koventavia tekijöitä saattavat olla esimerkiksi vastaajan ikä, asuinpaikka ja sukupuoli.

Käytännössä naiset saavat lievempiä rangaistuksia. Lisäksi heitä tuomitaan miehiä harvemmin vankeusrangaistuksiin. Jo pelkästään tuomarien perinteiset sukupuolikäsitykset vaikuttavat tuomioihin lieventävästi. Perheellisten rikoksentekijöiden kohdalla vankeusrangaistuksia vältellään viimeiseen asti, jotta alaikäiset lapset eivät jäisi vaille tärkeintä huoltajaa, eli äitiä. Poikkeavia kantojakin esiintyy. Michael Leiberin, John Reitzelin ja Kristin Mackin mukaan naiset joutuvat USA:ssa kärsimään pidempiä vankeustuomioita kuin miehet – maassa, jossa mustan väestön yliedustus vankiloissa tiedetään.

Rattijuopoista yli kolmannes rikoksen uusijoita

Peren, Lahden ja Sutelan artikkeli avaa rattijuopumustuomioita ja niihin vaikuttaneita tekijöitä tilastollisin menetelmin. Aineisto on mallinnettu tilastotieteellisen, niin sanotun kumulatiivisen logit-menetelmän avulla.

Aineisto perustuu Mika Sutelan väitöstutkimusta varten kerättyyn tutkimusaineistoon, johon valittiin tapauksia seitsemän eri käräjäoikeuden alueelta: Itä-Suomen, Kymenlaakson, Helsingin, Varsinais-Suomen, Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Lapin käräjäoikeudesta. Yhteensä annettuja tuomioita oli 452, eli vuosien 2006, 2008 ja 2010 toukokuussa ratkaistut asiat. Varsinais-Suomen alue oli tutkimuksessa korostuneena, sillä lähes kolmannes tapauksista oli tältä alueelta.

Toukokuu valikoitui tutkimusajankohdaksi jo pelkästään sen vuoksi, ettei vuoden ensimmäisinä kuukausina ollut lomia eikä juhlia, jolloin rattijuopumustapauksiakin esiintyi tavallista enemmän. Tutkimuksessa olivat ainoastaan sellaiset rattijuopumustapaukset, joissa tuomio sisälsi korkeintaan seitsemän eri syytekohtaa. Huomio kohdistui alkoholirattijuopumuksiin eli huumerattijuopumuksia tai alkoholin ja huumausaineen sekakäyttötapauksia ei aineistossa ollut mukana.

Miehet ajavat päihtyneenä huomattavasti naisia useammin. Tuomituista vain 10 prosenttia oli naisia. He myös syyllistyvät naisia enemmän muihinkin rikoksiin ja käyttivät runsaammin alkoholia.

Asianomistaja, eli useimmiten rikoksen seurauksena vahinkoa kärsinyt osapuoli, oli mukana noin joka viidessä tapauksessa. Vain seitsemällä prosentilla vastaajista oli mukana oikeudellinen avustaja, vaikka oikeudellisen avustajan mukanaolo vaikutti selvästi tuomion lieventymiseen. Tutkimuksessa 36,3 %:lla vastaajista oli aiempia rattijuopumustuomioita.

Sama rikos, sama tuomio?

Kuten Mika Sutela toteaa, rangaistuksen määräämiseen sovellettuna yhdenvertaisuus merkitsee, että lähtökohtaisesti samasta teosta tulisi tuomita sama rangaistus siitä riippumatta, kuka on rikoksen tekijä, missä teko on tehty ja kuka tuomitsee rangaistuksen. Rangaistuksen määräämisen osalta voidaan näin puhua henkilöllisestä ja alueellisesta yhdenvertaisuudesta.

Rangaistuskäytäntöjen eroihin voivat vaikuttaa kuitenkin paitsi asuinpaikka myös alueen tavat ja perinteet. Ulkopuolisen silmin tarkasteltuna tilanne on huolestuttava, kun jopa alueelliset tekijät vaikuttavat näin ratkaisevasti.
Peren, Lahden ja Sutelan tutkimus osoittaa, että yleensä ottaen tuomiot pysyvät melko hyvin syyttäjän vaatimusten mukaisina. Istuntokäsittelyssä avustajan mukana oleminen vaikuttaisi olevan edullista vastaajan kannalta, sillä se johti usein tuomion lieventymiseen siitä, mitä syyttäjä seuraamuskannanotossaan oli vaatinut. Tutkimuksessa avustajia oli kuitenkin mukana vain pienellä osalla.

Sukupuolella näyttää edelleen olevan merkitystä. Syytetyn sukupuolen lisäksi tuomarin ja syyttäjän sukupuolet vaikuttavat tuomion kovuuteen suhteessa syyttäjän vaatimukseen. Naistuomarit koventavat tuomioita miestuomareita useammin. Toisaalta, jos syytetty, tuomari ja syyttäjä ovat kaikki samaa sukupuolta, tuomiot lievenevät tavanomaista useammin. Miessyytetyn tuomio kovenee keskimääräistä useammin, jos sekä syyttäjä että tuomari ovat naisia.

Kaiken tämän jälkeen lukija alkaakin helposti pohtia, voisiko rattijuopumustuomioihin vaikuttavia tekijöitä olla enemmän kuin tiedämme. Sukupuoli ja asuinpaikka eivät ole vähäisimmät. Entä, mikä on vastaajan iän, sosioekonomisen statuksen tai elämäntilanteen vaikutus tuomioihin? Yhdysvalloissa on pitkät tutkimusperinteet, joissa on analysoitu eri rikosten tuomioihin vaikuttavien oikeudellisten (lainsäädäntöperusteiset, esim. uusiminen) ja ei-oikeudellisten tekijöiden (esim. sukupuoli, sosioekonominen asema, ikä, etninen tausta) vaikutuksia. Tarkasteltaessa alueellisten erojen vaikutusta törkeisiin rattijuopumustuomioihin parhain lähde on tällä hetkellä Mika Sutelan väitöskirja, jossa aiheeseen on perehdytty syvemmin kuin käsiteltävänä olevassa artikkelissa.

Englanninkielinen alkuperäistutkimus ja lyhennelmä: Pekka Pere, Tuomas Lahti & Mika Sutela   
Lyhennelmän suomenkielinen käännös: Tuula Vuolle-Selki