Raittiuden Ystävät Ry
[ingressi teksti=”Nuorten tukiasunnoille ja akuutin reagoinnin palveluille on paljon tarvetta
asunnottomuuden ehkäisemiseksi.”]
Vailla vakinaista asuntoa ry:n maaliskuussa 2018 ilmestyneen tiedotteen mukaan maassamme on vuosi vuodelta vähemmän asunnottomia, mutta sen sijaan alle 25-vuotiaiden nuorten suhteellinen ja absoluuttinen asunnottomien määrä kasvaa koko ajan.
ARA:n eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tuoreimman Asunnottomat 2017 -selvityksen mukaan Suomessa oli vuoden 2017 lopussa 7112 asunnotonta, joista yksineläviä oli 6 615 ja perheellisiä 497. ARA:n kyselyn mukaan yli puolet Suomen asunnottomista on Helsingissä ja asunnottomuus kasvoi Turussa, Kuopiossa, Nurmijärvellä, Oulussa ja Porissa.
Asunnottomuus on yhteiskunnallinen ongelma, jonka perimmäisinä syinä Suomessa ovat ainakin kaupungistuminen eli muutto kasvukeskuksiin, talouden suhdannevaihtelut sekä suuret tuloerot. Asunnottomuuteen johtavat syyt ovat hyvin moninaiset ja yksilölliset. Nuorten asunnottomuuden taustalla vaikuttavat muun muassa pienituloisuus, työttömyys, arjen tuen puute, päihdeongelmat, elämänhallinnan taitojen puute sekä asumisen korkea hinta. Kohtuuhintaisista asunnoista on valtava pula erityisesti Helsingissä.
Asunnottomat 2017 -selvityksen mukaan tilastoissa näkyvän asunnottomuuden lisäksi asunnottomuuteen liittyy ilmiönä myös ihmisten paperittomuus. Paperiton määritellään henkilöksi, jolla ei ole laillista oleskeluoikeutta Suomessa, ja jonka oleskelu maassa ei ole viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Eri asiantuntija-arviot paperittomien määrästä maassamme vaihtelevat 500-3000 henkilön välillä. Turun yliopiston tänä keväänä julkaistun tutkimuksen mukaan paperittomia oli Suomessa eniten vuoden 2017 lopussa. Tällöin, kielteisen päätöksen saaneet ja maahan laittomasti jääneet turvapaikanhakijat mukaan luettuna, paperittomia oli Suomessa jopa 4000.
Paperittomista suurin osa keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi Helsingissä järjestetään hätämajoitusta kunnan, seurakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä. Hätämajoitusta järjestetään myös Euroopan unionin alueen liikkuvalle väestölle.
Oulunseudun Nuorisoasuntoyhdistys ry:n eli OsNa:n vastaava asumisohjaaja Minna Kuoppala kertoo, että Oulun alueella asuntojen puute ei niinkään vaikuta nuorten asunnottomuuteen, vaan enemmänkin se, etteivät nuorten asumisen taidot riitä asunnon pitämiseen.
– OsNa ry toimii ensisijaisesti 18–29-vuotiaiden nuorten edunvalvojana asumiskysymyksissä Oulun seudulla ja sen nuorisoasumisen palveluihin kuuluu myös asumisen tukeminen niiden nuorten kohdalla, joilla on epävarmuutta asumisesta ja arjen hallinnasta, Kuoppala kuvailee.
– Meidän tavoitteenamme on, että nuori ymmärtäisi kokonaisvaltaisen elämänhallinnan vaikutuksen asumiseensa, ja että nuori oppisi huolehtimaan itsenäisesti omasta asumisestaan tuen keinoin. OsNa toteuttaa nuorten tukemista yksilöohjauksena sekä tekee yhteistyötä isännöinnin, vuokrareskontran ja kiinteistöhuollon kanssa.
Kuoppala jatkaa, että heiltä tarjottava tuettu asuminen on nuorisoasumisen periaatteen mukaisesti normaaliin vuokra-asumiseen integroitua ja vuokrasopimukseen perustuvaa itsenäistä asumista, minkä tavoitteena on vahvistaa nuoren omia voimavaroja, toimintakykyä ja vastuun ottamista eri tilanteissa.
– Tuemme tukikäynneillä nuoria harjoittelemaan muun muassa päivittäisiä toimintoja, käyttämään kodin ulkopuolisia palveluita sekä löytämään mielekästä tekemistä vapaa-ajalle ja etsimään opiskelu- ja työpaikkoja. Vaikka nuori saisikin alussa meiltä vahvaa ohjausta ja tukea, hän voi jatkaa asumistaan samassa asunnossa tukisuhteen päätyttyä tai vastaavasti taas aloittaa tuen asumisen aikana, hän painottaa.
Kuoppala huomauttaa, että nuoren on haastavinta löytää asunto silloin, kun hänellä on luottotiedoissa merkintöjä usealle eri vuokranantajalle.
– Ylipäätään mikäli luottotiedoissa on merkintä, se hankaloittaa elämää, kuten vakuutuksien saamista tai lainan myöntämistä. OsNa pyrkiikin vaikuttamaan myös ennaltaehkäisevästi nuorten asumiseen asumisneuvonnan ja erilaisten asumiskoulutusten puitteissa. Kun nuori on valmis ottamaan apua vastaan, olisi tärkeää, että tarvittava tuki järjestyisi nopeasti ilman pitkiä odotusaikoja palvelujärjestelmässä. Huolenaiheenamme ovat ne nuoret, jotka ovat olleet pitkään asunnottomina, ja jotka ovat pudonneet palveluiden piiristä pois. Miten ja kuka heidät tavoittaa, Kuoppala pohtii huolestuneena.
Vaikka asunnottomien tilanne Oulussa on parantunut viime vuosina, oululaisille asunnottomille tarkoitetussa Kenttätien palvelukeskuksessa riittää asiakkaita huolestuttavan runsaasti.
Oulun kaupungin päihdeasumispalveluista palveluesimies Katja Karppinen kertoo, että suurinta huolta herättää se, että niin sanottuja entisajan puhtaasti alkoholiongelmaisia ei heillä enää näy ja tilalle ovat astuneet entistä nuoremmat moniongelmaiset mielenterveys- ja päihdeasiakkaat.
– Asunnottomuus itsessään ei ole aina kiinni päihdeongelmista, vaan taustalla saattaa olla muu akuutti syy, kuten esimerkiksi työttömyys, elämäntilanteen raju muutos, avioero tai muu kriisitilanne. Mikäli kyse on niin sanotusti hetkellisestä kriisivaiheesta, tällainen asiakas nappaa piankin elämästä kiinni ja saa elämänsä hallintaan muiden kaupungin tarjoamien palvelujen tuella, hän kuvailee.
Karppinen jatkaa, että Oulun Kenttätien palvelukeskuksen palvelut on tarkoitettu täysin asunnottomille henkilöille ja heidän tavoitteenaan on järjestää asunnottomalle inhimillinen perusasuminen sekä tarjota edellytyksiä normaaliin elämään ja asumiseen.
– Olen nähnyt urani aikana niin monenlaisia kohtaloita, etten voi erotella ja arvostella kenenkään elämäntien valintaa tai sitä, miksi kukin on joutunut mihinkin tilanteeseen. Ei kenenkään haaveena ole päätyä moniongelmaiseksi asiakkaaksi ja niin sanotusti yhteiskunnan leimaamaksi pohjasakaksi, Karppinen pamauttaa.
– Vakavasti päihdeongelmaiset ja syviin taloudellisiin vaikeuksiin joutuneet ovat asumisen pudokkaita, joille ei ole sijaa yksityisillä asuntomarkkinoilla, ja jotka eivät yleensä myöskään pääse vuokra-asuntoihin.
Kenttätiellä asunnoton saa katon pään päälle, ohjaajien apua asunnon etsimiseen ja asunnon saamisen esteiden selvittämiseen.
– Meillä asumisolosuhteet eivät ole hääppöiset, mutta täällä on mahdollisuus saada kuitenkin edes ruokaa ja tila nukkua lämpimässä. Kesää kohden asiakkaat vähenevät ja ilmojen kylmetessä uusia kasvoja ilmestyy tilapäispatjoille. Meillä asiakkaiden vaihtuvuus on voimakasta, vaikkakin osa saattaa majoittua täällä vuosiakin, hän kuvailee.
Karppinen kertoo, että heillä majoittuminen maksaa aterioiden kera vuorokaudessa 20,40 euroa, mutta yösijan ja ateriat voi ostaa myös erikseen.
– Osa asiakkaista maksaa kulunsa perustoimeentulotuella, osa eläkkeellä ja osan tuloista emme tiedä mitään. Meidän tehtävänämme on tarjota heille yösija sekä mahdollisuus sosiaalityöntekijän apuun ja tukeen. Työntekijät selvittelevät yhdessä asunnottoman kanssa solmuun menneitä asioista muun muassa entisten vuokranantajien ja ulosottoviranomaisten kanssa. Joskus näiden asioiden selvittelemiseen menee kuukausia, sillä meillä käy myös sellaisia asiakkaita, joihin on vaikea saada minkäänlaista kontaktia erinäisistä syistä. Heitä on vaikea auttaa muutoin kuin tarjoamalla yösija, hän kertoo.
Asunnottomuutta pyritään tällä hetkellä ennaltaehkäisemään monin eri tavoin ympäri maata. Suomen ympäristöministeriön laatiman ja kokoaman Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (2016–2019) päämääränä on liittää asunnottomuustyö entistä laajemmin osaksi syrjäytymisen torjuntatyön kokonaisuutta asunto ensin -periaatteen pohjalta.
Asuntoensin.fi-sivusto kertoo, että toimenpideohjelma koostuu yhteensä kahdestakymmenestä toimenpide-ehdotuksesta ja pitää sisällään muun muassa esityksen asuntojen hankkimisesta asunnottomille tai niille ihmisille, jotka ovat vaarassa joutua asunnottomiksi.
Valtio on tehnyt sopimukset muun muassa Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Kuopion sekä halukkaiden kehyskuntien kanssa ohjelman yhteisestä toteuttamisesta. Sopimuksia tehdään myös sellaisten kaupunkien kanssa, joissa asunnottomuus uhkaa kasvaa, ja jotka ovat motivoituneita yhteistyöhön asunnottomuuden vähentämiseksi.
Oulussa asunnottomuutta ja riskiä päätyä asunnottomaksi ehkäistiin Kenttä-Paavo-hankkeen kautta vuosina 2012–2015. Toimintaan osallistui hankkeen aikana 146 asiakasta, joista asunnottomia oli 122. Asunnottomana hankkeeseen tulleista asiakkaista 87 oli asunnotonta ja he saivat ohjauksen avulla kodin joko normaalista vuokra-asuntokannasta tai heidät ohjattiin tuetumman palveluasumisen piiriin. Oulun kaupunki tarjoaa tällä hetkellä Paavo-kuntoutuksen kautta asiakkaalle sosiaalityön palvelut, OsNa asunnon ja asumisohjauksen ja Nuorten Ystävät tuottaa kuntoutumispalvelut. Yhteistyön tavoitteena on vähentää moniongelmaisten oululaisten nuorten pitkäaikaisasunnottomuutta.
Artikkelissa on käytetty lähteenä ARA:n Asunnottomat 2017 -selvitystä, Y-Säätiötä ja Asunto ensin -sivustoa.
Teksti ja kuvat: Minna Korva-Perämäki
Lue lisää nuorten asunnottomuudesta Laurea-ammattikorkeakoulun Showcase-blogialustalta tästä linkistä.