Raittiuden Ystävät Ry
[ingressi teksti=”Kesä on täällä, nyt heitetään talviturkki! Pulahdus virkistää, mutta vedessä voi tehdä paljon muutakin – kuten treenata tehokkaasti. Vesijumppa edistää muun muassa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä parantaa lihasvoimaa ja nivelliikkuvuutta.”]
-Uinti on ollut suosituin sisäliikuntamuto jo pitkään, toteaa 110 vuotiaan Uimaliitto ry:n koulutusvastaava Outi Kokko-Ropponen.
Perinteisen uinnin rinnalle on tullut muitakin vesiliikuntamahdollisuuksia. Seniorit pystyvät vedessä tekemään liikkeitä, joihin he eivät kykene tavallisessa jumpassa. Vesijuoksua on käytetty vuosikymmeniä kuntouttavana liikuntana, 2000-luvulla siitä on tullut myös kuntoilua.
– Vesijuoksu on erittäin tehokas kuntoilumuoto, sanoo itsekin vesijuoksua harrastava Kokko-Ropponen.
– Ihminen jaksaa kuntoilla vedessä pitkäkestoisemmin kuin maalla, koska veden nostovoima kannattaa. Energiankulutus vedessä on hyvä, koska kylmä vesi kiihdyttää energiankulutusta.
Syvässä vedessä käytetään juoksuvyötä. Matalassa altaassa juostaan normaaliin tapaan. Jalka- ja käsipainoilla voi halutessaan saada lisää tehokkuutta. Halukkaille on tarjolla myös jarrusukkia ja vesilenkkitossuja.
– Vesijuoksussa on tärkeää hyvä ryhti. Jos selän kanssa on ongelmia, niin juoksuvyö voi auttaa. Juostessa on hyvä olla lähellä pystyasentoa.
Kokko-Ropposen mukaan kuntoilu pystyasennossa vedessä voi olla kevyemmän tuntuista kuin uidessa, sillä uidessa tuntuma veteen on raskaampi. Uiminen on kuitenkin yksilösuoritusta. Vesijuoksun harrastaja voi myös jutella toisen kanssa, mikä sekin keventää juttelunhaluisille suoritusta.
Kaikki suomalaiset aikuiset eivät osaa uida. Lapsena ei ehkä ole ollut tarjolla luonnonvesiä tai uimahallia. Lapsena veteen pudonnut saattaa pelätä vettä loppuelämänsä ajan. Aikuinen voi myös hävetä uimataidottomuuttaan, ja ajatus aikuisten uimakoulusta voi tuntua kiusalliselta.
Aikuisten alkeisuimakoulu on nimensä mukaisesti niille varttuneille, joilla ei vielä ole uimataitoa. Opetus etenee uinnin alkeisopetussuunnitelman mukaisesti. Harjoitellaan veteen totuttautumista, kokeillaan veden vastusta, painautumista pinnan alle, kellumista sekä liukumista. Mahdollisuuksien mukaan siirrytään uinnin alkeistyyleihin.
– Uimataito edellyttää luottamusta veteen. Siksi ensimmäiseksi opetellaan pikkuhiljaa uudenlainen suhde veteen. Voi kokeilla, miltä vartalo tuntuu vedessä. Vesi kantaa kelluessa. Naisilla on luonnostaan enemmän rasvaa, he kelluvat paremmin vedessä kuin miehet, Kokko-Ropponen kertoo.
Lapset oppivat uimaan kokeilemalla ja leikkimällä, mutta myös aikuiset voivat kokeilla leikinomaista suhdetta veteen.
Suomen 135 uimaseuraa ympäri maata järjestävät uimakouluja ja ennenkaikkea tekniikkakursseja eri lajien merkeissä.
Aikuisten uintitekniikkakurssit ovat tarkoitettu aikuisille, joilla on jo uimataito. Kurssilla keskitytään hengityksen, rentouden sekä hyvän ja ryhdikkään uintiasennon löytämiseen. Lisäksi harjoitellaan uinnin perustekniikoita, kuten vapaa-, selkä- ja rintauintia sekä mahdollisesti perhosuinnin alkeita. Uintitekniikkaa hiotaan mahdollisimman sujuvaksi, taloudelliseksi sekä tehokkaaksi.
– Uintitekniikatkin kehittyvät, Kokko-Ropponen toteaa.
– Aikaisemmin kroolin opetuksessa opetettiin, että pää kääntyy sivuun hengittämään. Nykyisin opetetaan, että koko vartalo kääntyy, ja pää kääntyy sen mukana.
Jos aikuinen ui rintauintia pitäen päätään koholla, se aiheuttaa helposti niskan jäykkyyttä.
Aikuisten uimakoulussa opitaan hengittämään veteen, jolloin niska saa olla rentona.
HydroBic on tehokasta vesiliikuntaa, jossa liikkeet ovat aerobicin ja jumpan kaltaisia.
HydroBic sopii kaiken ikäisille, kokoisille ja kuntoisille. Liikkeet vedessä ovat pehmeitä ja tehokkaita. HydroBicissa kehitetään kestävyyttä sykettä nostavilla askelsarjoilla sekä vahvistetaan lihaskuntoa erilaisin liikkein.
Apuna liikkeitä tehostamaan käytetään erilaisia apuvälineitä. Tunnit ovat vaihtelevia, on matalassa päässä tapahtuvaa reipasta menoa, syvän veden HydroBiciä ja välillä nostetaan sykettä juoksemalla vedessä vesivyön avulla.
Osallistuin itsekin toimittajana syvänveden jumppaan jutun merkeissä. Ryhmässä oli sekä miehiä että naisia, viisikymppisistä pari kolme vuosikymmentä ylöspäin. Nuoremman polven vähäiselle osanotolle kyseisessä harjoittelumuodossa saattaa olla syynä, että he hakevat vastaavaa lenkkipolulta.
– Vanhemmat ihmiset eivät kaikki pysty juoksemaan, koska tämä edellyttää ns. nopeiden lihassolujen käyttöön ottoa, totesi ryhmään osallistunut liikunnanohjaaja.
– Kuitenkin veden kantovoiman ansiosta senioritkin pystyvät juoksemaan ja treenaamaan nopeita lihassoluja. Tämä on hyvin tärkeää, sillä ilman näitä lihassoluja liikkumisesta tulee hyvin hidasta ja raskasta.
Selkävaivasta kärsivä osallistuja kertoi, että jo pelkästään vedessä kelluminen helpottaa ja rentouttaa häntä.