Raitis

Alkoholi on tällä hetkellä vakavin yksittäinen terveyden ja hyvinvoinnin uhkatekijä Suomessa. Suomi ei ole tässä suhteessa poikkeus, sillä maailmanlaajuisestikin alkoholinkäytön terveyshaitat ylittävät työikäisessä väestössä esimerkiksi tupakoinnin ja liikalihavuuden aiheuttamat haitat. Alkoholinkulutus Suomessa on Pohjoismaiden huippua, yli 10 litraa jokaista 15 vuotta täyttänyttä kansalaistamme kohti. Kulutusta on onneksi saatu vähenemään maltillisilla veronkorotuksilla viimeisten viiden vuoden aikana, jolloin se oli huipussaan reilusti yli 12 litraa.

Alkoholin aiheuttamat haitat ovat Suomessa valtavat. Meillä on nyt alkoholimaksakuolemia enemmän kuin muissa EU-maissa ja äidin raskauden aikaisen alkoholin käytön seurauksena pysyvästi vammaisia FAS-lapsia syntyy joka vuosi 1000 lisää maahamme. Alkoholiin liittyviä kuolemia on nykyisin 7 kertaa enemmän kuin liikennekuolemia. Yli 4000 lasta joudutaan vuosittain ottamaan huostaan vanhempien alkoholinkäytön takia. Vuosittain kymmenissä tuhansissa väkivaltarikoksissa alkoholi on mukana kuvassa, usein päätekijänä. Joka kymmenes sairaalahoitoa tarvitseva mies makaa sairaalassa alkoholin takia. Suun, nielun ja ruokatorvisyövän saamisen riski on runsaasti alkoholia käyttävällä viisinkertainen verrattuna alkoholia käyttämättömiin jne.

Uuden alkoholilain käsittelyssä maamme päättäjät Arkadianmäellä äänestivät limuviinat ja miedot viinit ruokakauppoihin. Jälleen kerran saimme tuta, miten ”rahan valta” vaikuttaa politiikkaan, eli pieni mutta vahva alkoholitoimijoiden joukko voitti lobbauksessa kansanterveyttä puoltavien asiantuntijoiden äänen, varsinkin Kokoomuksen ja Keskustan äänillä.

Nyt Kokoomusnuoret esittivät puoluehallitukselle Alkon monopolin purkamista. Puoluehallitus hyväksyi esityksen ja esittää kesäkuussa puoluekokoukselle nuorten esityksen hyväksymistä.

Kysymyksessä on selvä poliittinen jatkumo, jonka tarkoituksena on edelleen vahvistaa alkoholitoimijoiden ja päivittäistavarakaupan taloudellista asemaa kansanterveyden ja kansakunnan hyvinvoinnin kustannuksella.

Panimoliiton intresseissä on Alkon monopolin murtaminen, koska se tietäisi varmuudella alkoholin myynnin ja samalla tuotannon oleellista lisääntymistä, alkoholitoimijoiden työpaikkojen säilymistä ja turvatumpaa taloudellista tulevaisuutta. Päivittäistavarakauppayhdistys on samoilla linjoilla samoista syistä. Molemmat korostavat hurskaasti kansalaisten henkilökohtaista vastuullisuutta alkoholin käytössä.

Uutta alkoholilakia sorvattaessa kuultiin kansanedustajiemme, jopa joidenkin ministerienkin lausumista yksilön vapautta korostavia näkemyksiä ja kansanterveysnäkökohdat jäivät taka-alalle. Pyrittiin korostamaan yksilön omaa velvollisuutta pitää esim. alkoholinkäyttö kohtuu mitoissa. Tällöin unohdetaan kokonaan, että alkoholin liikakäyttö, jota jossain vaiheessa kutsutaan alkoholismiksi, on sairaus, jonka voittamiseen tarvitaan muutakin kuin yksilöä itseään.

Maassamme on noin puoli miljoonaa alkoholia riskirajalla käyttävää kansalaista. Tarvitaan valtiovallan lainsäädännöllisiä toimia sairauden aiheuttajan eli alkoholin saatavuuden vähentämiseksi, hinnan pitämiseksi sopivalla kulutusta hillitsevällä, mutta ei matkustajatuontia liikaa lisäävällä tasolla. Lisäksi tarvitaan varsinkin lapsiin ja nuoriin kohdistuvan alkoholimainonnan merkittävää rajoittamista. Tämän sairauden voittaminen harvoin kuitenkaan onnistuu näilläkään toimilla, vaan tarvitaan myös mm. nopeasti käytettävissä olevia sairauden hoito- ja vieroituspaikkoja sitä haluaville ja hyvin järjestettyä vertaistukea.

Tietävätkö suomalaiset, mitä Alkon monopolin lopettaminen merkitsisi?

Olen siinä käsityksessä, että hyvin harvat ovat tarkkaan perillä tästä asiasta. Valtion vähittäismyyntimonopoli Alko myy alkoholijuomia 356 myymälässä. Alkoholijuomia saa myös tilata Alkosta ja noutaa ne 61 tilauspalvelupisteestä. Kun keskioluen vähittäismyynti alkoi vuonna 1969 noin 17 400 päivittäistavarakaupassa, Alkon osuus keskioluen vähittäismyynnistä oli 2 vuoden kuluttua enää 0,1 %. Kun korkeintaan 4,7 tilavuusprosenttisten siiderien myynti alkoi päivittäistavarakaupoissa vuonna 1995, siirtyi siiderin vähittäismyynti heti lähes kokonaan päivittäistavarakauppaan. Alkossa yksinoikeudella myytyjen juomien vähittäismyynnin aloittaminen päivittäistavarakaupoissa, ja siten myyntipisteiden lisääntyminen tuhansilla johtaa varmuudella myynnin ja kulutuksen ja samalla alkoholihaittojen merkittävään lisääntymiseen.

Samalla menetettäisiin valtiovallan merkittävät mahdollisuudet säädellä tämän tunnetusti haitallisen nautintoaineen kulutusta.

Olisi siis paha virhe ja kansamme hyvinvointia merkittävästi huonontava asia luopua Alkon monopolista.

Martti Vastamäki
LKT, käsikirurgian dosentti
puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry