[ingressi teksti=”Kun apua ei saada ajoissa, syrjäytyminen yleistyy.”]
Ehkäisevän päihdetyön verkosto esittää helmikuussa 2018 julkaisemassaan tiedotteessa huolensa huumeiden käyttäjille suunnattujen palveluiden puutteista ja huumeiden käytön lisääntymisestä. Sen mukaan nykyinen päihdepalvelujärjestelmä ei tunnista tarpeeksi päihdeilmiön moninaisuutta ja erilaisia käyttökulttuureita. Tämän seurauksena suurelle osalle huumeita käyttävistä ei ole soveltuvia palveluja tarjolla.
Pahimmillaan stigma, eli häpeäleima, estää hoitoon hakeutumisen tai mahdollisuuden hyvään hoitoon. Seurauksena voi olla syrjäytyminen.
– Huumeita käyttävien ihmisten syrjäyttäminen yhteiskunnasta ei palvele ketään. Syrjäytyminen heijastuu meihin kaikkiin rikollisuuden ja yleisen turvattomuuden lisääntymisen myötä. Myös kustannukset päihdehuollossa, lastensuojelussa ja erikoissairaanhoidossa kasvavat, toteaa A-klinikkasäätiön Muunto-hankkeen projektikoordinaattori Miina Kajos.
Laittomien päihteiden eli huumeiden käyttö Suomessa on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Nuorten käyttö ei ole erityisesti lisääntynyt, mutta yhä vanhemmat ihmiset käyttävät huumeita. Yleisimmin käytetään kannabista. Vähintään 20 prosenttia opiskelijoista ja työssäkäyvistä on joskus käyttänyt huumeita. Valtaosa huumeita käyttävistä ihmisistä kokeilee kerran tai käyttää huumausaineita satunnaisesti.
– Ehkäisevään päihdetyöhön tarvitaan uusia keinoja ja tapoja. Miten esimerkiksi voidaan estää, ettei huumeita kokeillut henkilö etene käytössään pidemmälle? Kajos kysyy.
– Haittoja vähentäviä toimintatapoja tulisi hyödyntää jo paljon nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.