Raittiuden Ystävät Ry
Hallituksen esittämää alkoholilain uudistusta yritetään runnoa eduskunnassa läpi kytkemällä se alkoholin veronkorotukseen. Tämä on erittäin lyhytnäköistä talouspolitiikkaa. Alkoholivero ei korotettunakaan kattaisi edes tämän hetken alkoholista aiheutuvia kustannuksia, niin miten se riittäisi jatkossakaan uuden alkoholilain aiheuttaessa enemmän kuluja kuin säästöjä. Prosenttirajan korotuksesta erotettuna maltillisella alkoholiveron korotuksella on kyllä perusteensa tulevaisuudessa myös meidän maassamme.
Prosenttirajan noustessa ja sen seurauksena vääjäämättömästi kulutuksen kasvaessa lisääntyvät kuitenkin merkittävästi myös terveyshaitat ja niiden myötä muun muassa terveydenhoidon, poliisin sekä palo- ja turvallisuusalan taakka ja kustannukset. Lisäksi vaarassa ovat vielä paljon laajemmat rahakirstut, kun on perusteltua pelätä alkoholin kasvavan kulutuksen syövän tulevan sote-uudistuksenkin säästöjä.
On perusteetonta vedota siihen, että veronkorotuksen myötä alkoholijuomien hinnan noustessa moni alkoholinkuluttaja siirtyisi niin sanotusti laadukkaimpiin ja ehkä vähemmän alkoholia sisältäviin juomiin. Joidenkin hyvätuloisten parissa tämä saattaa pitää hetken aikaa paikkansa, mutta kun nälkä kasvaa syödessä niin kasvaa janokin juodessa. Laadukkuus kun ei ole mikään tae vähäiselle alkoholin kulutukselle. Eikä ole merkitystä, missä muodossa alkoholin juo, miedoimmissa vai vahvemmissa. Kulutetun alkoholin määrä ratkaisee. Samalla vaivihkaa raja niin sanotun alkoholin kohtuukäytön ja riskikäytön välillä hämärtyy ja entistä useampi kuvittelee olevansa yhä maltillinen alkoholinkuluttaja, vaikka ongelmallisuuden raja on ylitetty jo aikaa sitten.
Lisäksi nykyisessä tilanteessa on vaarana unohtua se, että nyt nämä epäsuhtaiset kaksoset alkoholimyynnin vapauttaminen ja alkoholiveron korotus ovat yhdessä vaarassa viedä viimeisetkin varat heiltä, joilla ei ole varaa oikeastaan enää mihinkään muuhun. Samalla he ovat vaarassa syrjäytyä entistäkin pahemmin ja jäädä ulos yhä kiihtyvämmästä pärjäämis- ja kilpailutilanteesta työmarkkinoilla. On epärealistista ajatella, että alkoholin ongelmakäyttäjät kuluttaisivat viimeiset varansa johonkin muuhun kuin päihteisiin. Maassamme on perheitä, joissa lapsilta on jo loppunut maito ja terveellinen ruoka, mutta vanhemmilta ei alkoholi. Suomessa noin 70 000 lasta kärsii molempien tai jommankumman vanhempansa päihdeongelmasta. Tällaistako tilannetta maamme hallitus ja eduskunta haluavat edistää?
Maan taloustilannetta helpotetaan tukemalla kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä rohkaisemalla luomaan uusia työpaikkoja ja vahvistamalla työuria ja työssä jaksamista. Hallituksen esittämä alkoholilaki ei ole näiden tavoitteiden mukainen, ei lyhyellä, eikä pitkällä aikavälillä. Järjestömme toivoo yhä kansanedustajilta rohkeutta sanoa ei prosenttirajan nostolle.
Marko Kailasmaa
Raittiuden Ystävät ry