Raittiuden Ystävät Ry
[ingressi teksti=”Vertaistukea ja arjen hallintaa”]
Nuorten aikuisten mielenterveyshäiriöt orastavat jo lapsuudessa ja kolme neljästä elämänaikaisesta mielenterveyshäiriöstä puhkeaa ennen 25 vuoden ikää, kertoo terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Nuorten mielenterveysongelmat tulisikin tunnistaa ilman leimaantumisen riskiä viimeistään teini-iän kynnyksellä, ja nuorille tulisi tarjota matalankynnyksen apua nopeasti. Näin ennalta ehkäistään myöhemmin vaikeammaksi muodostuneita ongelmia ja mahdollista syrjäytymistä.
Mielenterveyden hyvinvointiin vaikuttavat monet eri seikat ystävyyssuhteista lapsuuden ajan kokemuksiin ja elämänhistorian tapahtumiin. Hyvin usein vuosia kestäneen mielenterveyden huojumisen taustalta löytyy lapsuuden ajan rankat kokemukset. Taustalla voi olla esimerkiksi koulukiusaamista tai vanhempien ongelmia. Kun nuori on kantanut surun ja huolen näkymätöntä reppua vuosia, hänen käsityksensä elämässä selviytymisen suhteen alkaa helposti horjua. Osa nuorista saa onneksi apua nopeasti, mutta osa jää yhteiskunnan pirstaleisen palvelujärjestelmän jalkoihin.
Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä. Eri asteisista ongelmista kärsii noin joka viides suomalainen. Silti ihmiset tietävät aiheesta vähän, joten sairastunut joutuu liian usein ikävän leimautumisen ja stereotypioihin perustuvien väärien asenteiden kohteeksi.
Suomessa mielletään edelleen liian usein mielenterveyskuntoutuja kummajaiseksi, joka on laiska, päihteiden käyttäjä, tai joka ei muuten kestä tavallisia elämän kriisejä. Mielenterveys koostuu kuitenkin monista eri asioista, joihin me jokainen reagoimme yksilöllisellä tavalla. Siinä missä toinen hakee aktiivisesti apua masennuksen tunteeseen, lieventää toinen puhumattomana oloaan päihteillä.
Mielenterveyden häiriön tunnistaminen on terveydenhuollon henkilökunnallekin vaikeaa, sillä esimerkiksi tilapäinen henkinen pahoinvointi vaikeassa elämäntilanteessa on kenelle hyvänsä täysin normaalia. Silloin kun mielenterveyshäiriö kehittyy vakavaksi, hoitoon pääsee suhteellisen nopeasti, mutta hiljaisen häiriön tunnistaminen on niin läheiselle kuin ulkopuoliselle henkilölle miltei mahdotonta.
Nuorten Ystävien Kintas-toimintaan noin kaksi vuotta sitten päätynyt Siiri (nimi muutettu) kertoo palaneensa totaalisesti loppuu suorittaessaan kaksoistutkintoa.
– Olin vuosia yrittänyt tehdä kaikkeni ja olla hyvä siinä, mitä tein. Taustalla velloi jo ennen loppuun palamista orastava masennus uusioperheen ja vuosia kestäneen koulukiusaamisen vuoksi, joten loppuun palaminen oli kenties odotettavissa. Ennen Kintas-toimintaan ohjautumista ehdin syrjäytyä valtavan väsymyksen, aloitekyvyttömyyden ja pirstaleisen palvelujärjestelmän vuoksi. En jaksanut tehdä mitään ja tuntui, että unohdin kaikki perustaidot uupumisen edessä. Yritin kyllä hakea apua, mutta minusta tuntui, ettei kukaan ota minua tosissaan ja olen pelkkä luuseri, hän kuvailee tuntemuksiaan ennen kuntoutumista.
Siiri jatkaa, että hän ohjautui Kintas-toimintaan oman kotikaupunkinsa mielenterveyspalveluiden lähettämänä.
– Vaikka ensimmäinen puolivuotta oli raskasta kuntoutumista, niin nyt uskon, että tulen selviämään ja haaveilen jopa eläintenhoitajaksi valmistumisesta joskus tulevaisuudessa. Nyt keskityn kuitenkin itseni kuntouttamiseen ja annan armoa itselleni asioissa, joissa en ennen olisi osannut antaa. Kintas-toiminnan avulla olen oppinut tekemään asioita ilman verenmakua suussa omien voimavarojeni mukaan. Parasta olotilassani ovat tällä hetkellä usko ja toivo tulevaisuuteen, säännöllisen arjen hallitseminen, terapioiden alkaminen ja tunne, etten ole enää ”koomassa”, verbaalisesti lahjakas nuori nainen veistelee.
Kintas-toiminnassa vuodesta 1999 ohjaajana toiminut kuntoutusohjaaja Eveliina Oksa kertoo, että Nuorten Ystävien Kintas-toiminta on tarkoitettu psykiatrista avohoitoa tarvitseville 18–30-vuotiaille nuorille aikuisille.
– Meille ohjataan asiakkaita lähetteellä lähinnä Oulusta ja Oulun lähikuntien alueilta. Kintas-toiminta perustettiin RAY:n rahoittamana hankkeena vuonna 1993, mutta se vakinaistettiin osaksi Oulun ostopalveluja ja toimii nykyään yhtenä Nuorten Ystävien toteuttamana avokuntoutuspalveluna. Meillä Nuorten Ystävien Puutarhakadun toimipisteessä toteutetaan saman katon alla useita eri avokuntoutuspalveluja, joista muita ovat esimerkiksi Miepä ja Paavo -kuntoutus. Kintas-toiminnan asiakasmäärä on tällä hetkellä noin 40, hän kuvailee.
Oksa jatkaa, että heillä nuorten aikuisten ja työikäisten mielenterveyskuntoutuksen tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, sekä elämänlaadun kokonaisvaltainen paraneminen. Kintas-kuntoutus on aina yksilöllistä, suunniteltua ja tavoitteellista sosiaalista kuntoutusta.
– Meillä on tarjolla kuntoutujalle paljon erilaisia toiminta- ja keskusteluryhmiä yksilöllisen arjen hallinnan kuntoutuksen lisäksi, joten kuntoutujan oma aktiivisuus ja sitoutuminen vaikuttaa voimakkaasti kuntoutustulokseen. Kintas-kuntoutus jaetaan tavallaan kolmeen eri jaksoon, joista ensimmäinen kuusi kuukautta on lähinnä ”sisäänajoa” ja talon toimintoihin tutustumista. Seuraava vuosi onkin aktiivista yksilöllisesti suunniteltua kuntoutumista ja viimeinen puoli vuotta ”alas laskua” ja oman elämän haltuun ottamista muiden palvelujen ja tukien avulla, hän tiivistää.
Kuntoutusohjaaja Oksa kertoo, että jokaisen kuntoutujan yksilötoimintojen perusta on intensiivinen ja yksilöllinen kuntoutusohjaus, jonka sisältö määrittyy asiakkaan kanssa yhteistyössä suunniteltujen tavoitteiden pohjalta.
– Jokaisella kuntoutujalla on oma henkilökohtainen kuntoutusohjaaja, joka tekee niin kotikäynnit kuin kulkee rinnalla saattaen harrastustoiminnoista virallisten asioiden hoitamiseen.
Kuntoutujan ja oman kuntoutusohjaajan yksilötapaamiset sisältävät tukea antavia keskusteluja, yhdessä tekemistä ja toimeentuloon liittyvää neuvontaa ja tukemista. Jotta kuntoutus on kantavaa, yhteistyön edellytyksenä on luonnollisesti molemmin puolinen arvostus ja aito halu tehdä yhteistyötä.
Oksa jatkaa, että Kintas-kuntoutuksen punaisena lankana ovat dialoginen työote ja vertaistuen hyödyntäminen
– Ryhmätoiminnoilla pyritään laajentamaan nuoren aikuisen sosiaalista verkostoa samanikäisten ja -henkisten parissa. Kinttaan ryhmätoimintoja ovat muun muassa keskustelu-, musiikki-, kuvataide-, kädentaidot ja leffaryhmät sekä erilaiset liikuntaryhmät, tutustumiskäynnit ja retket. Näiden toimintojen tavoitteena on tarjota kuntoutujan elämään sisältöä ja vahvistaa tunnetta kuulua ryhmään tai yhteisöön, sekä herättää kiinnostusta uusia asioita ja ihmisiä kohtaan, hän painottaa.
Kuntoutusjaksoa lopettamassa oleva Siiri kertoo vertaistuella olevan valtava merkitys kuntoutujan ajatusmaailmaan.
– Minusta on hienoa, että Kintas-toiminta sisältää yhteisiä keskusteluja muiden kuntoutujien kanssa, jolloin jokainen saa uusia ja erilaisia näkökulmia elämän eri tilanteisiin. Silloin kun ihminen on esimerkiksi masentunut ja käpertynyt omiin ongelmiinsa, niin hänen ajatusmaailmansa on aika suppea ja toivoton. Vaikka osa ryhmissä käyvistä ei puhukaan paljon, heidän läsnäolollaan on merkitystä niin muille kuin heille itselleen. Itse olen sellainen jatkuvasti äänessä oleva pälättäjä, joten luulen, että täällä tulee hiljaista, kun en astukaan enää ovesta joka toinen päivä sisään, hän naurahtaa pilke silmä kulmassa.
Kuntoutusohjaaja Oksa jatkaa, että ryhmätoimintojen tarkoitus on antaa kuntoutujalle merkityksen lisäksi tunne, ettei hän ole ongelmiensa kanssa yksin. Keskeistä ryhmätoiminnoissa ja keskusteluissa on jokaisen kuntoutujan kokemushistorian arvostaminen, keskinäinen tuki sekä tasa-arvoinen vuorovaikutus.
– Meillä kuntoutuu uskomattoman vahvoja ja upeita henkilöitä, joita arvostan todella suuresti. Kuntoutujilla itselläänkin avautuu maailma kuntoutuksen myötä myönteiseksi ja avoimeksi elämää kohtaan. Ilo astuu uudelleen arkeen ja he kykenevät solmimaan uusia ihmissuhteita. Meillä muun muassa naiskuntoutujat ovat perustaneet omia suljettuja WhatsApp-keskusteluryhmiä ja he tapailevat nyt toisiaan myös kuntoutusjakson jälkeen. Voiko vertaistuki toimia siis enää paremmin? kuntoutusohjaaja Oksa iloitsee kuntoutujien puolesta.
Teksti ja kuvat: Minna Korva-Perämäki