Raittiuden Ystävät Ry
[ingressi teksti=”SOTE-uudistus sekoittaa ja rikkoo osin ehkäisevän päihdetyön rakenteita. Toisaalta se voi tarjota myös uusia mahdollisuuksia. Mahdollisuudet onkin syytä käyttää, sillä jokainen ehkäisevään työhön sijoitettu euro maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin tulevien päihdeongelmien vähentyessä.”]
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ja aluehallintovirastot kartoittivat ehkäisevän päihdetyön rakenteita vuoden 2016 lopussa. Missä määrin kunnista löytyy ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin, moniammatillinen työryhmä sekä miten ehkäisevä päihdetyö on sisällytetty osaksi kuntien suunnitelmia. Itä-Suomen alueen kyselyyn osallistuivat kaikki alueen 46 kuntaa. Tilanne on osin ikävällä tavalla heikentynyt.
Yhdyshenkilöiden määrä on vähentynyt vuodesta 2013, jolloin lähes kaikista Itä-Suomen alueen kunnista löytyi ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö.
– Yhdyshenkilö löytyi alueen 39 kunnasta. Lainsäädännöllisesti yhdyshenkilö ei ole pakollinen, mutta olisi hyvä olla olemassa henkilö, joka koordinoi asioita, kertoo terveydenhuollon ylitarkastaja Anne Kejonen.
Ylitarkastajan mukaan syy löytyy sosiaali-ja terveyspuolelta. SOTE-uudistusten myötä kuntien yhdyshenkilöiden määrä on laskenut. Uudistus voi olla joko mahdollisuus tai uhka ehkäisevälle päihdetyölle.
-Tulevien maakuntien pitää tukea kuntien ehkäisevää päihdetyötä, tämä velvoite on kirjattu myös lainsäädäntöön. Se kunta, joka panostaa nyt, säästää jatkossa paljon euroja.
Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin oli nimetty vain 22 Itä-Suomen kunnassa. Etelä-Savon kunnissa toimielimiä löytyi useammin kuin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kunnista. Lainsäädäntö velvoittaa, että kunnassa pitää olla toimielin, joka vastaa ehkäisevän päihdetyön suunnittelusta, organisoinnista, seurannasta ja tiedotuksesta kansalaisille.
– Kunnat eivät ole mieltäneet, että laki on olemassa ja puolet kunnista rikkoo lakia, mainitsee Kejonen. Kuusi kuntaa ei edes tiennyt, onko toimielintä nimetty.
Maakuntauudistuksen myötä osa kuntien tehtävistä siirtyy maakuntiin ja tämän myötä kuntien lautakunnat tulevat vähenemään. Todennäköisesti lautakuntien määrä tule olemaan 2–3 ja usein kuntiin tulee hyvinvointilautakunta. Ehkäisevän päihdetyön tehtävät sopivat hyvin tähän toimielimeen.
– Hyvänä asiana kartoituksessa nousi ehkäisevää päihdetyötä toimeenpanevien työryhmien määrä, joita löytyi 33 kunnassa. Näissä työryhmissä on niin ammattihenkilöitä eri hallintosektoreilta kuin järjestötoimijoita, jotka vievät asioita eteenpäin, sanoo Kejonen.
Myös ehkäisevä päihdetyö oli huomioitu kuntien eri suunnitelmissa aiempia vuosia paremmin.
Suurista alueen kaupungeista Mikkeli ja Kuopio ovat hoitaneet asiat hyvin. Toki jokaisessa kunnassa on vielä asioita, joita pitäisi parantaa. Pohjois-Karjalan osalta ehkäisevän päihdetyön rakenteet muuttuivat Soten myötä niin, että hyvin moni yhdyshenkilö siirtyi kunnan palveluksesta Soteen ja näin kunta jäi ilman yhdyshenkilöä.
– Haavoittuvin tilanne on tällä hetkellä Joensuussa. Siellä ei ole työryhmää eikä henkilöä, joka koordinoi ehkäisevää päihdetyötä. Näin suuri kaupunki, eikä kukaan johda ehkäisevän päihdetyön toimintaa. Tämä koordinoimattomuus tuo herkästi aukkopaikkoja tai jossain tilanteissa johtaa jopa päällekkäisiin toimiin. Toki eri järjestöissä on toimijoita, jotka tekevät ehkäisevää työtä, mutta jokainen tekee sitä omasta näkökulmastaan. Kokonaisuudessaan ehkäisevässä päihdetyössä on paljon parannettavaa, huomauttaa ylitarkastaja.
Valtakunnallista ehkäisevää päihdetyötä ohjataan ministeriöstä. Menetelmät, joita suositellaan otettavaksi käyttöön, olisi hyvä olla tutkittuja ja hyväksi koettuja. Pakka-toimintamalli on hyvä esimerkki tutkitusta toimintamallista ja Kuopio kaupunkina sen käyttöönotosta.
Pakka-toimintamallin esittelyssä todetaan mallissa kiinnitettävän huomiota tilanteisiin, joissa alkoholi, tupakka ja rahapelit ovat alaikäisten saatavilla, ja joissa alkoholia myydään tai anniskellaan päihtyneille tai alaikäisille.
– Toimintamalli lähti Itä-Suomen alueella vähän myöhemmin liikkeelle kuin muualla Suomessa, mutta Kuopio on jo ottanut muuta maata kiinni ja tekee työtä täydellä sydämellä. Myös Mikkelissä mallia hyödynnetään, kertoo Kejonen.
Kuopion kaupungin ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Tiina Nykky kertoo, että aktiivisen asioihin tarttumisen on mahdollistanut se, että hänen työnsä on kokonaan vain ehkäisevää päihdetyötä.
– Ehkäisevän päihdetyön koordinaattorin työ alkoi vuonna 2013. Myös Mikkelissä ja Siilinjärvellä on tällä hetkellä kokopäivätoimiset työntekijät.
Valtakunnallinen Pakka-toimintamalli on merkittävä osa Tiinan työnkuvaa. Kuopiossa on kaksi työryhmää, joiden kanssa tehdään yhteistyötä.
– Kysyntä-ryhmässä on mukana esimerkiksi järjestöjä, koulujen ja oppilaitosten edustajia ja vanhempainyhdistyksen edustaja. Tarjonta-ryhmään kuuluvat esimerkiksi ravintoloitsijoiden, S-ryhmän ja poliisin edustaja sekä AVI:n alkoholitarkastaja.
Koordinointi ja yhteistyö eri tahojen kanssa on ehkäisevässä työssä onnistumisen elinehto. Tämä pätee myös Kuopion Pakka-toimintaan. Tänä vuonna Kuopiossa teemana on rahapelaaminen, ja Pelituen, Veikkauksen, Nuorten Palvelut ry:n ja S-ryhmän kanssa luodaan paikallinen kampanja, jossa huomioidaan erityisesti alaikäiset. Pakan lisäksi Tiina on mukana myös valtakunnallisen ehkäisevän päihdetyön viikon suunnittelussa Kuopiossa.
– Lapset ja nuoret ovat tärkeä osa työtä, ja vaikutamme myös vanhempiin. Kuopiossa alkoi vuonna 2013 Huomaa lapsi -toiminta. Tämä on seurakunnan, Päihdepalvelu Hemman ja kaupungin tekemää yhteistyötä, jossa keskiössä on vertaistukiryhmä lapsille, jotka elävät päihdeongelmaisissa perheissä.
Kuopion kaupungin asukkaiden ajatuksia ja kehittämisehdotuksia ehkäisevästä päihdetyöstä kuullaan säännöllisesti. Kuopiolaiset voivat joka toinen vuosi osallistua Päihdeasennekyselyyn, jota on toteutettu Otakantaa.fi-portaalin kautta.
Teksti: Anne Janhunen