Raittiuden Ystävät Ry
[ingressi teksti=”Illalla otettu alkoholi häiritsee merkittävästi yöunta ja heikentää stressistä palautumista. Vaikutus näkyy toisesta alkoholiannoksesta alkaen.”]
– Alkoholi on suurin yksittäinen stressistä palautumisen pilaaja. Laajan aineistomme pohjalta on selvää, että alkoholia ei voi suositella palautumiskeinona fysiologisesti katsottuna, toteaa Firstbeat Technologies Oy:n asiantuntija Jaakko Kotisaari.
Palautuminen tarkoittaa tässä sitä, että kehon aktiivisuustaso on laskenut, eikä keho ole sisäisten ja ulkoisten stressitekijöiden vaikutuksen alaisena.
Firstbeat on kansainvälinen hyvinvoinnin, huippu-urheilun ja kuluttajatuotteiden parissa toimiva yritys, joka on kehittänyt edistyksellisen sydämen mittaukseen perustuvan menetelmän kehon toimintojen analysointiin. Menetelmän avulla voidaan kartoittaa ja kehittää ihmisen hyvinvointia ja suorituskykyä. Se tuottaa henkilökohtaista ja tarkkaa tietoa esimerkiksi liikunnan vaikuttavuudesta, stressin hallinnasta ja levon palauttavista vaikutuksista.
Hyvä yöunen aikainen palautuminen on ratkaiseva tekijä stressinhallinnan kannalta. Unen määrä ja laatu ovat erityisen tärkeitä palautumisen kannalta silloin, kun elämässä on paljon kuormittavia tekijöitä. Moni juo pari lasillista alkoholia nukahtamislääkkeenä illalla, mutta vaikutus on useimmiten päinvastainen kuin tavoite.
– Alkoholin vaikutuksesta nukahtaminen tapahtuu nopeasti, mutta alkoholin palamisen vuoksi kehoon jää edelleen jonkin verran vireystila päälle, eli syke pysyy koholla. Lisäksi alkoholi on synteettinen myrkky, joka käynnistää elimistön puolustusmekanismit, Kotisaari sanoo.
Kahdesta alkoholiannoksesta eteenpäin vaikutus alkaa näkyä ja rasituksesta palautuminen alkaa heikentyä. Korrelaatio palautumisen viivästymiseen on hyvin suora ja selvä: alkoholi hidastaa palautumista ja ennen kaikkea viivästyttää palautumisen alkua unen aikana.
– Alkoholin vaikutuksesta syke nousee ja sykevaihtelu pienenee. Vaikutukset ovat voimakkaimmillaan unen ensimmäisten tuntien aikana. Alkoholin vaikutuksesta syvän unen vaihe syvenee, ja tämä vaikutus syvenee mitä enemmän alkoholia juo. Valitettavasti samaan aikaan alkoholi siirtää ja lyhentää REM-unen jaksoja, millä on todettu olevan negatiivisia yhteyksiä muun muassa muistiin, keskittymiseen sekä motoriseen toimintaan, Kotisaari kertoo.
Mikäli juodun alkoholin määrä on yksi gramma painokiloa kohden, laskee palautumisaika unen ensimmäisen kolmen tunnin ajalta keskimäärin 48 prosenttia selvään yöhön verrattuna. Illalla juotu runsas alkoholi siis lähes puolittaa yöunen palauttavan vaikutuksen.
– Mittauksissamme noin kolme prosenttia tutkituista oli sellaisia, että heillä ei tapahtunut palautumista yön aikana lainkaan. Jos otettaisiin mukaan vain yöt, joita ennen on nautittu alkoholia, olisi prosentti varmasti paljon suurempi. Voidaan vain miettiä, paljonko aamulla on liikenteessä kuskeja, jotka eivät ole palautuneet lainkaan yöunen aikana
Alkoholin käyttö on myös palautumisen kannalta noidankehä. Se ylläpitää ja pahentaa stressaantuneen väsymystä ja lisää näin stressiä.
– Valmiiksi kovin kuormittunut elimistö ottaa helposti alkoholista vain lisää kierroksia päälle, Kotisaari toteaa.
Firstbeatin yli 200 000 mittauksen aineistosta löytyy myös muutama poikkeus, joilla unen palauttavaa vaikutusta alkoholin ei havaittu vähentävän.
– Heillä voi olla taustalla joku sairauden aiheuttama kipu, jota alkoholi lieventää ja näin unen laatu paranee. Kyseessä voi myös olla jonkinlainen geneettinen poikkeama, Kotisaari sanoo.
Firstbeatin tutkimusaineisto perustuu yli 20 vuoden tutkimustyöhön ja mitattuun dataan. Yrityksen kehittämillä menetelmillä on tehty yli 200 000 sydämen sykevaihteluun pohjautuvaa mittausta normaalissa arkielämässä. Sykevaihtelun määrä kasvaa palautumisen ja rentoutumisen aikana, ja laskee, kun kehomme kuormittuu, esimerkiksi stressin myötä.
Firstbeatin Hyvinvointianalyysin mittausjakso on yleensä kolmen vuorokauden mittainen. Tutkimushenkilöt pitävät päiväkirjaa tekemisistään, sairauksistaan ja myös siitä, paljonko he käyttävät alkoholia. Samanaikaisesti heidän sydämensä sykevälivaihtelua mitataan ympärivuorokautisesti Firstbeatin tutkimusmittarilla.
– Aineistomme perustuu suurelta osin asiakkaiden itse kirjaamiin alkoholinkulutusmääriin. On varmaan syytä huomioida, että monilla ihmisillä on taipumusta aliarvioida kuluttamansa alkoholin määrää. Tutkimusmateriaalissa käytämme annosvasteen määränä sitä määrää alkoholia, jonka ihmiset ovat itse kirjanneet, Kotisaari sanoo.
Firstbeatin analytiikan perustana on yksilöllinen digitaalinen malli fysiologiasta. Se on rakennettu henkilön mitatun autonomisen hermoston toimintaa kuvaavan sykevaihtelun perusteella. Mittaamisessa on hyödynnetty edistyneitä matemaattisia ja signaalinkäsittelyn menetelmiä.
Syketiedon pohjalta Firstbeatin analytiikka luo ihmiskehosta digitaalisen mallin, joka kuvaa tärkeimpiä fysiologisia toimintoja, kuten hapen- ja energiankulutusta, harjoituksen jälkeistä lisääntynyttä hapenkulutusta (EPOC) sekä stressi- ja palautumisreaktioita.
Teksti: Jari Peltoranta Kuvat: Firstbeat Technologies Oy