Raittiuden Ystävät Ry
[ingressi teksti=”Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja terveelliset elämäntavat ovat lähellä Joutsenon Opiston rehtorin sydäntä. “]
Lapset haaveilevat tulevansa isona laulajiksi, malleiksi, palomiehiksi tai sairaanhoitajiksi. Joutsenon Opiston rehtori Ulla Huhtilainen, 57, tiesi kummitätinsä innoittamana jo viisivuotiaana haluavansa opettajaksi. Hän leikki opettajaa ja opetti vanhempia sisaruksiaan läksyjen tekemisessä ja matematiikan tehtävissä alle kouluikäisenä.
Uusien asioiden oppiminen on aina innostanut Hutilaista opiskelemaan. Se on kuljettanutkin hänet pientilan tyttärestä monipuolisen työkokemuksen kautta Joutsenon Opiston rehtoriksi. Tässä tehtävässä hän aloitti vuonna 2013.
Joutsenon opistoa ylläpitää Raittiuden Ystävien kansanopiston Kannatusyhdistys ry, jonka nimi tulevaisuudessa on lyhyemmin vain Joutsenon Opiston kannatusyhdistys ry.
Hutilainen muutti Heinävedeltä Kiteelle 13-vuotiaana. Lukion jälkeen hän piti kaksi välivuotta, joiden aikana hän suoritti sekä kasvatustieteen että psykologian perusopinnot avoimen yliopiston kautta ja työskenteli samaiseen aikaan muun muassa päiväkotiapulaisena ja koulunkäyntiavustajana. Työtä pelkäämätön ja uusista haasteista nauttiva asenne vei uralla eteenpäin ja Huhtilainen valmistui 24-vuotiaana lastentarhanopettajaksi Joensuun korkeakoulusta.
– Ohjasin päätyönäni kokeneita perhepäivähoitajia. Tilanne oli ikäni ja elämäkokemukseni puolesta hieman ironinen, mutta nautin työstäni suunnattomasti ja opin siitä paljon. Haaveilin edelleen valmistuvani jonakin päivänä luokanopettajaksi, mutta haaveeni joutuivat tuolloin olosuhteiden pakosta väistymään silloisen mieheni yritystoiminnan sitoessa elämämme Kiteelle, hän kuvailee.
Huhtilainen kertoo jatkaneensa opiskeluja ja valmistuneensa kasvatustieteen maisteriksi Joensuun yliopiston kasvatustieteen hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelmasta vuonna 1989. Opiskelujen ohessa hän sanoo työskennelleensä tuntiopettajana Kiteen Evankelisessa kansanopistossa.
– Vaikka lapseni olivat tuolloin vielä pieniä, Anna kolme ja Henry vuoden vanha, hakeuduin ja pääsin Joensuun Yliopiston järjestämään luokanopettajan poikkeuskoulutukseen syksyllä 1992. Valmistuin lapsuuteni unelma-ammattiin luokanopettajaksi vuonna 1994. Työskentelin ensin Kiteen Puhoksen alakoulussa ja muutaman vuoden kuluttua minua pyydettiin mukaan myös kunnallispolitiikkaan.
– Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja vaikuttamisesta, joten lähdin mielelläni mukaan. Minut valittiin vuonna 1997 Kiteen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäseneksi, missä toimin aktiivisesti vuoteen 2003 saakka. Samoihin aikoihin luokanopettajuus vaihtui kansanopisto-opettajuuteen (2001), jolloin palasin yhteen entiseen työpaikkaani Kiteen Evankeliseen kansanopistoon, hän muistelee.
Huhtilaisen työskennellessä maahanmuuttajien koulutuksesta vastaavana opettaja hän sai pian kaksi uutta työtarjousta. Toinen oli Kiteen Evankelisen kansanopiston rehtorin ja toinen Kiteen kaupungin sivistysjohtajan viransijaisuus.
– Itselleni tyypillisesti otin haasteen vastaan ja työskentelin vuoden ajan Kiteen kaupungin sivistysjohtajana, minkä jälkeen minut valittiin varsinaiseen virkaan. Sivistysjohtajan työ oli hyvin antoisaa ja monipuolista. Pääsin näköalapaikalle seuraamaan ja kehittämään melko laajaa sivistystoimen toiminta-aluetta, hän kuvailee tyytyväisenä.
Työskenneltyään sivistysjohtajan virassa noin kahdeksan vuotta Huhtilainen sai hoitaakseen myös Kiteen kaupungin hallintojohtajan viran vuonna 2011.
– Koin molemmat virat antoisiksi ja mielenkiintoisiksi, mutta pidemmän päälle kahden haastavan viran hoitaminen vei lähes kaiken ajan, niinpä tein päätöksen luopua virasta vuoden 2013 maaliskuussa. Suuresta vastuusta ja työmäärästä luopuminen oli minulle raskasta, mutta päätöksenä oikea, hän tiivistää tyytyväisenä.
Huhtilainen kertoo hakeneensa keväällä 2013 Joutsenon Opiston rehtorin tehtävää. Hänen ansioluettelonsa ja vakaa yhteiskunnallinen työnjälkensä teki valitsijoihin vaikutuksen, joten hänet valittiin Raittiuden Ystävien kansanopiston Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämän Joutsenon Opiston rehtoriksi elokuussa 2013.
– Nyt olen todellakin unelma-ammatissani! Tässä työssä on mahdollista nähdä ja kokea laajasti erilaisia asioita ja kehittää niitä. Saan työskennellä erilaisten ihmisten kanssa ja kohdata nuoria ihmisenä itsenään, ei vain opiskelijoina. Minusta on hienoa keskustella nuorten kanssa muun muassa lähdekriittisyydestä, tietotekniikasta ja sen hyödyntämistä nyt ja tulevaisuudessa. Nuoret ovat fiksuja ja heillä on valtava määrä tietoa käsissään koko ajan, minkä vuoksi myös opettajien tulee kehittyä työssään ja huomata, että heidänkin työnkuvansa muuttuu koko ajan. Suomessa on hieno koululaitosjärjestelmä ja toivon, että opettajat ja perheet voivat yhdessä tukea nuoria oppimaan ja kasvamaan itsenäisiksi aikuisiksi työelämään, hän lisää iloisena.
Huhtilaisen mielestä työssä jaksamisessa hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto ovat avainasemassa. Hän ammentaa voimaa liikunnasta, terveellisistä elämäntavoista ja kulttuurista.
– Olen aina liikkunut paljon ja panostanut terveellisiin elämäntapoihin. Talvisin hiihdän ja kesäisin lenkkeilen sekä golfaan. Käyn kuntosalilla ja auton sijasta valitsen usein polkupyörän tai kävelyn. Liikkumisen ohella käyn elokuvissa ja konserteissa, luen ja matkustelen. Mieleenpainuvimpia matkakohteita ovat olleet muun muassa Japani, Kiina, Brasilia, Intia, Egypti, Kambodža ja Florida.
– Lämpimimpiin muistoihin jäi viime syksynä tyttäreni Annan ja kahden rakkaan ystäväni Mirjan ja Helinän kanssa tekemämme pyhiinvaellusmatka Santiago de Compostelaan. Kävelimme kymmenessä päivässä yhteensä 218 kilometriä. Olen korostanut lapsilleni, että tapahtuipa elämässä mitä tahansa, tärkeintä on säilyttää hyvät ja luotettavat suhteet rakkaisiin ihmisiin. Aitoa ystävyyttä ei voi korvata rahalla tai menestyksellä, Huhtilainen tiivistää.
Teksti: Minna Korva-Perämäki Kuvat: Ulla Huhtilaisen perhealbumi