Raittiuden Ystävät Ry
Alkoholi on Suomessa tällä hetkellä vakavin yksittäinen terveyden ja hyvinvoinnin uhkatekijä. Elinajanodotteessa on edelleen yhteiskuntaluokasta johtuvia eroja, jotka selittyvät alkoholilla ja tupakalla.
Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu kymmenen vuoden tavoitteeksi hyvinvoinnin ja terveyden osalta, että suomalaiset voisivat paremmin ja kokisivat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. 22.11.2016 hallitus antoi eduskunnalle esityksen uudeksi alkoholilaiksi. Hallitus sallii vahvempien (5,5%) oluiden, lonkeroiden, limuviinojen ja siidereiden myynnin ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Alkoholijäätelöitäkin saattaa tulla tarjolle. Muutokset ovat osa alkoholilainsäädännön kokonaisuudistusta, jonka tavoitteena on hallituksen mukaan normien purkaminen, alkoholihaittojen vähentäminen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen.
Terveysalojen asiantuntijat tyrmäävät uudistuksen: alkoholin kulutus ja sen myötä alkoholihaitat kasvavat merkittävästi. Tämä tarkoittaa lisää sairaalahoitojaksoja, alkoholisairauksia ja -kuolemia sekä ennenaikaisia työurien katkeamisia. Hallituksen tavoitteena on alkoholielinkeinon toimintaedellytysten turvaaminen kansanterveyden kustannuksella.
Eduskunnassa edes hallituspuolueiden kansanedustajien keskuudessa asiasta ei ole yksimielisyyttä. Maaliskuun puolivälissä 28 kansanedustajaa allekirjoitti vaatimuksen, jolla yritetään estää limuviinojen ja vahvojen oluiden tuominen kaupan hyllylle. Mukana kunnioitettavaa siviilirohkeutta osoittamassa ovat hallituspuolueiden kansanedustajista mm. Pertti Salolainen ja kollega Pekka Puska.
Pääministeri Sipiläkin varmaan tuntee tosiasiat, mutta ilmoitti heti äänestävänsä lain puolesta, vaikka henkilökohtaisesti on eri mieltä. “Kun näin kerran on päätetty.” Onko oikein, että insinöörimäisen suorasuuntaisuuden ja ryhmäkurin nimissä voidaan tehdä pitkälle kantavia päätöksiä, joissa etusijalla on alkoholitoimijoiden etu eikä koko kansakunna terveys ja hyvinvointi?
Terveyden, hyvinvoinnin ja päihteettömyyden puolesta toimivilla järjestöillä ja yksityishenkilöillä on nyt viimeinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, että tämä erittäin epäonnistunut lakiesitys hylätään tai sitä muutetaan oleellisesti. Nopein tapa vaikuttamiseen on nyt suora yhteydenotto kansanedustajiin. Lääkäriliiton vahva lausunto on hyvä pohja.
Martti Vastamäki
käsikirurgian dosentti
puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry
Kirjoitus on alunperin julkaistu Suomen Lääkärilehdessä 18/2017 vsk 72