Raittiuden Ystävät Ry
[muokattava-sivu salasana=”7653″ vinkki=””]Motto:
Aistit avoinna huomiseen! Päihteettömyys on huomisen trendi.
HISTORIAA:
Iisalmen maalaiskunnan Laidinmäkeen perustettiin Huotarin koulun nimellä kansakoulu vuonna 1905 ja opettajaksi valittiin Juho Petäjäniemi , aktiivinen ja innokas nuorten parissa toimija. Koulu toimi maalaistalossa, jonne myös iltaisin kokoontui nuorisoa keskustelemaan ja yhteisiin harrastuksiin. Näissä tilaisuuksissa pohdittiin myös raittiusasiaa ja niinpä elokuussa 1906 päätettiin perustaa raittiusseura. Kun korkealla mäellä sijaitsevan talon ikkunasta näkyi kaunis iltarusko, niin seuran nimeksi ehdotettiin Sarastuksia. Kokous päätti kuitenkin nimeksi Sarastus. Kun seura myöhemmin rekisteröityi ja liittyi Raittiuden Ystävät ry:hyn, jossa jo oli 4 yhdistystä nimellä Sarastus, niin tämän yhdistyksen nimen perään tuli järjestysnumeroksi V. Seuran nimi oli siis Ry Sarastus V.
1992 vietettin Iisalmessa iisalmelaisen raittiustyön 100-vuotisjuhlaa. Kaupungin alueella toiminut Ry Salmi täytti tuolloin 100 vuotta ja toiminnan hiljenemisen vuoksi se liittyi Sarastukseen. Samassa juhlassa Sarastukseen liittyi myös liikenneraittiustyötä tehnyt Iisalmen seudun Autokilta. Nimeksi muodostui Iisalmen Raittiusseura Sarastus ry. ja sääntöihin lisättiin pykälä liikenneraittiustyön tekemisestä. Kuntaliitos Iisalmen mlk:n ja kaupungin välillä tapahtui 1970.
Opintokerhot ovat Sarastuksen toiminnassa olleet merkittäviä etenkin 1920-1930-luvuilla, jolloin seura sai useita valtakunnallisia tunustuspalkintoja mm. Kansanvalistusseuralta vuonna 1928 kirjakaapin ja kirjoja ” hyvästä harrastuksesta” Kerho toimi yhtäjaksoisesti vuoteen 1953. Seuralla oli myös oma kirjasto, joka perustettiin jo 1909 ja sitä kartutettiin niin, että se palveli hyvin kyläläisiä. 1931 se luovutettiin Iisalmen mlk:n piirikirjaston pohjaksi ja kirjaston toimipaikkana oli oma seurantalo Mäkitupa siihen saakka, jolloin kirjastoautot alkoivat liikennöidä. Kuorolaulutoiminta virisi 1910 ja se toimi vuosikymmenien ajan. Olipa Sarastuksella radiokerhokin, jonne kerhon jäsenet suorittivat ensin osuusmaksun, joka oikeutti vapaaseen kuunteluun enintään kahden vuoden ajaksi. Radiokerho voi hankkia varoja järjestämällä ” yleisiä huveja ja radiokuuntelutilaisuuksia”.
Erikoismaininnan ansaitsee Sarastuksen läpi vuosikymmenien jatkunut näytelmätoiminta, joka alkoi jo heti seuran perustamisen jälkeen opettaja Petäjäniemen aikana, sillä hän sekä kirjoitti että ohjasi niitä. Jopa 3-näytöksisiä näytelmiä esitettiin jo silloin ja esityspaikkana olivat kylän talojen tuvat.
Myöhemmin 1930-luvulta 1960-luvulle olivat ohjelmassa kokoillan näytelmät kuten Pohjalaisia, Tukkijoella, Anna-Liisa, Opri ja Oleksi ja Roinilan talossa. Niitä käytiin esittämässä myös lähiseudun nuorisoseurojen taloissa. Ansiokkaana ohjaajana ja näyttelijänä toimi näiden vuosikymmenien ajan Heikki Paltemaa – Heikki-setä. Tuona aikana näyttelijät olivat enimmäkseen nuoria aikuisia, mutta perinne jatkui lasten ja nuorten toimintana 1960-luvulta lähtien. RY:n ja myöhemmin Sininuorisoliiton Nuorisopäiville osallistuttiin 35 vuoden ajan hyvällä menestyksellä saavuttaen päivien yleismestaruuden useita kertoja, josta syystä arvokas Turun Kristillisen Raittiusseuran lahjoittama kiertopalkinto on jäänyt seuran omaksi. Nuorten vetäjänä toimi Marja-Leena Kettunen.
Myös liikuntaharrastukset ovat kuuluneet seuran ohjelmaan. Jalka- ja pesäpalloa harrastettin kesällä, samoin yleisurheilua ja talvella hiihtoa. Eri lajeissa pidettiin myös kilpailuja. Sarastukselaisia on kolme kertaa ollut mukana Suomi juoksee -tapahtumassa RYUL:n joukkueessa.
Sininuorisoliiton vuosina 1994–1999 järjestämään Yli yön yhdessä -tapahtumaan Sarastus osallistui joka kerta omalla joukkueellaan. Naisvoimistelujaostokin toimi 1930-luvulla ja lähetti joukkueen Suomen Naisten liikuntakasvatusliiton voimistelujuhlille Helsinkiin 1932 ja Turkuun 1934.
MÄKITUPA
Aluksi kokoonnuttiin kylän taloissa, mutta hyvin pian alettiin kerätä rahaa oman talon saamiseksi. Isännät lahjoittivat puutavaraa ja talkoovoimin talo kohosikin pienelle mäelle valmistuen v. 1924. Talon nimeksi tuli Mäkitupa toisaalta sijaintipaikan perusteella – toisaalta kun nyt ” piästiin loesista mäktupalaisiks”. Valitettavasti talo paloi jo v.1928, mutta välittömästi alettiin puuhata uutta taloa, joka rakennettiin nyt tasaisemmalle maalle, jotta saataisiin myös urheilukenttä siihen viereen. Uusi talo valmistui jo v. 1930 ja nimi säilyi samana. Taloa on säännöllisesti kunnostettu ja uudistettu Kotiseutuliiton avustusten turvin ja edelleen se palvelee seuraa hyvin. Se on Pohjois-Savon maakuntakaavassa merkitty suojelukohteeksi.
VIIME VUOSIEN TOIMINTAA:
Sarastus on ollut mukana Ylä-Savon Soten toiminnassa n. kymmenen vuoden ajan ennen kaikkea Ehkäisevän päihdetyön viikon tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Näitä ovat olleet mm. terveitä elämäntapoja käsittelelevien kirjoitustapahtumien organisoiminen sekä musiikki- ja runotapahtumien järjestäminen Päiväkeskus Pysäkillä.
Sarastuksen 110-vuotisjuhlia vietettiin kaksipäiväisinä 12.–14.8.2016. Perjantai-iltana olivat perinteiset iltamat teemalla “Vanhaan malliin” esityksineen ja tanssiaisineen. Pääjuhlassa su 14.8. oli juhlapuhujana kansanedustaja Sari Essayah.
Sarastus osallistui myös Suomi100-juhlavuoden tapahtumiin 2017 esittämällä näytelmän “Reetan yheksänkymppiset”, joka sisälsi aitoja tarinoita pres. Urho Kekkosen lapsuuden ajalta. Näytelmää esitettiin useita kertoja. Suomi100-kunniakirja Mäkituvan seinällä on tästä todisteena. Näytelmän kirjoitti Sarastuksen jäsen Eine Katainen,jonka sukulainen palveli apulaisena Kekkosen perheessä Pielavedellä huolehtien mm. perheen lapsista ja sitä kautta näytelmässä on tositapahtumia Urho Kekkosen varhaislapsuudesta.
Hyvin merkittävä ja tuloa tuottava toiminta on ollut jo 38 vuoden ajan Raitis joulupukkitoiminta. Liikkeellä on ollut joulupukkipari – pukki ja muori. Se on saavuttanut valtavan suosion, eikä kaikkiin vierailutoiveisiin ole pystytty vastaamaan. Liikkeellä on parhaina aikoina ollut viisikin pukkiparia.
Myös matkat, retket ja teatterivierailut ovat kuuluneet Sarastuksen ohjelmaan, eikä unohtaa voi vuosikymmenien ajan järjestettyä hiihtomatkaa – viimeksi n. 20 vuotta Ylläksen Raitismajalle.
Kansainvälinen raittiustoiminta alkoi 1974, jolloin ensimmäisen kerran osallistuttiin kansainvälisen IOGT:n kokoukseen Helsingissä ja isompi joukko sarastukselaisia oli mukana 1976 Berliinissä. Tämän jälkeen sekä nuoria että aikuisia osallistui konferensseihin Sveitsissä,Tanskassa,Hollannissa,Islannissa, Ruotsissa ja Norjassa. Kesällä 2006 vielä neljä nuorta osallistui kansainväliselle nuorten leirille Sveitsissä.
Olemme mukana seutukunnan historiaa koostavassa työryhmässä ja lähiaikoina on tarkoitus saada aineisto kirjan muotoon.
Asioita ” muistiin” merkitsi Marja-Leena Kettunen
Edustajakokous Iisalmessa 7.-9.6. 2019
Saimme ensimmäisen kerran Sarastuksen historiassa järjestettäväksemme RY:n varsinaisen edustajakokouksen ja se pidettiin aikaisempaan tapaan kolmipäiväisenä.
Päivät aloitettiin perjantaina ” Hengähdä hetkeksi “- toritapahtumalla, jossa pj. prof. Martti Vastamäki esitelmöi varttuneiden olkavaivoista sekä vastaili asiantuntemuksella läsnäolijoiden esittämiin kysymyksiin. Musiikista vastasivat Klaus Lavila ( kitara ja laulu) ja Reijo Ruotsalainen ( saha).
Illalla kokoonnuttiin Koljonvirran sodan ( 1808) historiallisille taistelupaikoille Mansikkaniemelle.