Alkoholi on tällä hetkellä vakavin yksittäinen terveyden ja hyvinvoinnin uhkatekijä Suomessa, kuten uuden alkoholilain esitysluonnoksessakin todetaan. Alkoholi on merkittävä väestön terveyserojen ja tuloluokkien välisen elinajanennusteen eron aiheuttaja. Esimerkiksi 35-vuotiaan miehen elinajanodote oli alimmassa tuloluokassa vuonna 1988 peräti 7 vuotta lyhyempi kuin ylimmällä tuloviidenneksellä. Vuonna 2006 ylin tuloviidennes eli jo yli 12 vuotta pidempään. Runsas alkoholinkulutus alimmassa tuloluokassa on lyhentyneen elinajan suurin selittäjä ja tuona 18 vuoden ajanjaksona alkoholin kulutus Suomessa nousi koko ajan jopa melkein 12 litraan.
Alkoholin kulutuksen kasvu on sittemmin saatu maltillisin veronkorotuksin kääntymään laskuun ja myös THL:n julkaisemat tuoreet elinaikaodotetiedot vaikuttavat lupaavilta: Sosiaaliryhmien elinajanodote-erojen kasvu on pääosin pysähtynyt. Erot elinajanodotteessa ovat kuitenkin yhä suuret, vaikka tulo- ja koulutusryhmien ero kaventui. Alkoholin kokonaiskulutuksen laskulla ja alkoholikuolleisuuden vähenemisellä oli suuri merkitys erojen kaventumiseen. Valmisteilla oleva alkoholilain uudistus kuitenkin vaarantaa hyvän kehityksen ja uhkaa kasvattaa elinajanennuste-eroja jälleen.
Sipilän hallituksen “Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta” -kärkihankkeen tarkoituksena on mm. lisätä terveitä elämäntapoja ja vahvistaa mielenterveyttä, torjua yksinäisyyttä sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Hallituspuolueiden 22.11.2016 antaman alkoholilakiesityksen tavoitteena on kuitenkin alkoholielinkeinon toimintaedellytysten parantaminen – kansanterveyden kustannuksella. Yksilönvapauden nimissä ollaan luopumassa Pohjoismaiden alkoholipoliittisesta suunnasta. Esityksen johdosta alkoholin saatavuus paranee, mikä lisää alkoholin käyttöä, kasvattaa eriarvoisuutta sekä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.
Suomen Lääkäriliiton, THL:n ja muiden asiantuntijoiden näkemyksen mukaan panimoteollisuuden ja päivittäistavarakaupan tukeminen alkoholin vähittäismyyntiä lisäämällä ei ole asiallinen eikä riittävä syy altistaa koko väestö alkoholin kulutuksen lisääntymiselle ja siitä koituville lisääntyville haitoille. Lääkärit ja muu terveysrintama ovat torjuneet lakiuudistuksen esitetyssä muodossaan. On välttämätöntä, että päättäjät viimeistään nyt heräävät ja tuntevat vastuunsa tässä maallemme elintärkeässä asiassa.
Martti Vastamäki
käsikirurgian dosentti
puheenjohtaja, Raittiuden Ystävät ry