Raittiuden Ystävät Ry
[ingressi teksti=”Turvapaikanhakijoiden tuki ry kohtaa turvapaikanhakijat ihmisinä. ”Integroitumisessa tärkeää ovat suomalaiset kontaktit sekä mahdollisuus kielen oppimiseen”, vinkkaa yhdistyksen varapuheenjohtaja Katja Saarikko. “]
Aki Kaurismäen uusi elokuva Toivon tuolla puolen kiittää lopputeksteissään muun muassa yhdistystä Turvapaikanhakijoiden tuki. Kauppamatkustaja Wikströmin ja syyrialaisen Khaledin tarinan muotoutumisessa tehtiin tarkkaa taustatyötä.
Tammikuussa 2016 rekisteröity yhdistys Turvapaikanhakijoiden tuki (Tutu) syntyi alunperin sosiaalisessa mediassa löyhänä avunantoverkostona. Toiminta alkoi vuonna 2015, kun turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa oli kasvanut nopeasti. Taustalla oli ajatus, että apua tarvitsevien hyväksi pitää voida toimia nopeasti ja ilman byrokratiaa.
Tutun arvoja ovat muun muassa ketteryys, joustavuus, avoimuus, saavutettavuus ja tasavertaisuus.
Yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja Katja Saarikko kertoo toiminnan alkuvaiheista. Turvapaikanhakijoita liikkui kaduilla joka paikassa. Vastaanottokeskuksia (VOK) oli liian vähän.
Vapaaehtoiset jalkautuivat ja ohjasivat turvapaikanhakijat ilmoittautumaan poliisilaitokselle. Kun poliisiaseman odotushuoneet ruuhkautuivat, järjestivät auttamishaluiset kansalaiset paikalle veden ja välipalan jakelua.
Turvapaikan hakijoiden tuki sai käyttöönsä tiloja Helsingin yliopistolta. Muun muassa Viikissä vapaaehtoiset organisoivat vaatekeräyksiä, lajittelivat lahjoituksia ja järjestivät niiden jakelun tasapuolisesti vastaanottokeskusten vaatejakelupisteisiin.
Tutu tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin ja sen vastaanottokeskusten, pääkaupunkiseudun seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Yhdistys ylläpitää kielikerhoja eri vastaanottokeskuksissa sekä järjestää turvapaikanhakijoille ja suomalaisille arvokasta yhteistä hengailu- eli ystävätoimintaa ja ruoanlaittoiltoja. Myös suomalaista kulttuuri- ja taidekenttää esitellään erityisesti niille pakolaisista, jotka ovat ammattitaiteilijoita.
Katja Saarikko kertoo suunnitelleensa jo lukioaikana kansalaisjärjestötoimintaan osallistumista. Kun Youth Against Drugs (YAD) etsi vapaaehtoisia Suomessa nuorten kanssa tehtävään ehkäisevään päihdetyöhön, jossa venäjän kielestä kerrottiin olevan hyötyä. Saarikko tunsi itseään puhuteltavan, sillä kyseinen kielikin oli hallussa. YADin vapaaehtoisena hän lähti myös mukaan Venäjällä toteutettavaan hankkeeseen, jossa kartoitettiin Venäjän terveysneuvonnan tilaa ja esiteltiin Suomen nuorisotyön malleja venäläisille opettajille ja sosiaalialan edustajille.
Tutuun Saarikko lähti alunperin vapaaehtoiseksi vaatejakelutyöhön. Nykyään hänen päävastuualuettaan on Tutun käytännön toiminnan pyörittäminen koko pääkaupunkiseudun alueella. Saarikko myös opettaa turvapaikanhakijoille suomea. Opetuksessa käytetään Helsingin yliopistossa kehitettyä Toisto -menetelmää.
Saarikon mukaan turvapaikanhakijat ovat yleensä äärimmäisen kiitollisia siitä, että heidät on otettu vastaan ja että heidän perustarpeistaan huolehditaan. Vaikka käyttörahaa ei juurikaan ole, jotenkin tullaan toimeen.
Suomessa käytännössä kaikille turvapaikanhakijoille myönnetään pieni vastaanottoraha.
Sen suuruus riippuu muun muassa siitä, onko hakija yksin vai perheen kanssa ja saako hän vastaanottokeskuksessa ruoan vai ei. Kun esimerkiksi Kaarlenkadun vastaanottokeskus tarjoaa yksinkertaiset ateriat yhteisessä ruokasalissa, annetaan yksinelävälle turvapaikanhakijalle kuukausittain 91 euroa käyttörahaa.
Ajankohtaiset vastaanottorahatiedot löytyvät täältä.
Saarikko hyödyntää kokemustaan nuorten parissa työskentelemisestä analysoidessaan turvapaikanhakijoiden tilannetta. Hän näkee, että hänen aikaisemmassa työssään kohtaamiaan nuoria ja maahanmuuttajia koskevat osittain samat ongelmat.
Kokonaiskuvan hahmottaminen ja yhteiskunnalliseen elämään integroituminen voi olla vaikeaa. Saarikosta on kuitenkin lohdullista, että useimmat pystyvät henkisesti raskaasta kokonaistilanteestaan huolimatta verkostoitumaan, ottamaan vastaan informaatiota ja apua ja ovat oppimiskykyisiä ja aktiivisia.
Tutulla on tänä keväänä alkamassa STEAn eli entisen RAY:n avustusosaston rahoittama Tutuksi-hanke. Tavoitteena on auttaa turvapaikanhakijoita aktiiviseksi osaksi suomalaisia yhteisöjä ja samalla vähentää suomalaisten kokemia ennakkoluuloja tuomalla ihmisiä yhteen. Tämä tapahtuu etsimällä tulijoille esimerkiksi vapaaehtoistyöpaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia.
Vastaanottokeskuksissa on Saarikon mukaan valitettavan paljon alkoholin käyttöä. Moni sortuu tähän suomalaisten suosimaan päihteeseen, kun mielekästä toimintaa ei ole ja päivät koostuvat odottelusta ja epätietoisuudesta, ja kun suomen kieli ja suomalaiset kaverit puuttuvat. Jopa monet kulttuuritaustansa takia alun perin alkoholista pidättäytyneet turvapaikanhakijat juovat vastaanottokeskuksissa olutta. Tympeä odotus johtaa tympeään toimettomuuteen ja tympeään juomiseen.
Ongelmana vastaanottokeskuksissa on Saarikon mukaan se, että turvapaikanhakijoiden terveyspalvelut ovat hyvin rajalliset. Näin ollen päihdehuoltokaan ei toistaiseksi voi toimia.
Tutussa muistellaan lämmöllä nyt jo lakkautettua Koskelan vastaanottokeskusta. Siellä toimi iso hyvin organisoitu oleskelutila, josta muodostui turvapaikanhakijoiden ja paikallisten vapaaehtoisten kohtaamispaikka yhteiseen kahvitteluun ja tutustumiseen.
Tutu toivoisi hengailukahvilan kaltaisia tiloja jatkossakin, jotta vastaavaa toimintaa voitaisiin järjestää. Tämä ehkäisisi myös tulijoiden toimettomuuteen liittyviä ongelmia ja turhautumista.
Tärkeintä on ihmisten välinen kohtaaminen. Jos kuitenkin haluat auttaa, mutta et sitoutua, voit osallistua johonkin monista aiheeseen liittyvistä sosiaalisessa median ryhmistä. Eri organisaatioiden kautta voi osoittaa lahjoituksia pakolais-statuksen saaneille.
Teksti: Silva Rikala Kuva: Ilkka Roitto