Raittiuden Ystävät Ry
[ingressi teksti=”Elokuusta 2016 on ollut voimassa tiukennettu tupakkalaki, jonka tavoite on lopettaa suomalaisten tupakointi kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Alkoholilain suhteen suunta on päinvastainen, sillä tekeillä oleva lakiuudistus on lisäämässä merkittävästi juomista ja alkoholihaittoja.”]
Viime vuonna tehdyn tupakkalain uudistuksen tavoitteena on auttaa suomalaisia lopettamaan tupakan ja muiden nikotiinituotteiden käyttö sekä suojella myös tupakoimattomia tupakan savulle altistumiselta. Lakiuudistuksessa määritellään useita toimenpiteitä, joilla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista ja nikotiiniriippuvuuden syntymistä.
Alkoholin osalta voitaisiin säätää vastaavia asioita alkoholilaissa. Mutta näin ei tehdä. Tulevan alkoholilain luonnoksessa esitetään toimenpiteitä, jotka johtavat alkoholin käytön lisääntymiseen, juomisen aloitusiän laskemiseen ja alkoholihaittojen merkittävään kasvuun.
Tupakan osalta jo edellistä lakiuudistusta luonnehdittiin tiukaksi, mutta silti sitä tiukennettiin vielä useita kertoja. Alun kiivaasta vastustuksesta huolimatta valtaosa ihmisistä, myös tupakoijista, pitää nykyään ravintoloiden tupakointikieltoa ja muita rajoituksia hyväksyttävinä ja tarpeellisina. Savuton ravintola on sittenkin viihtyisämpi, vaikka ensin ajatus tupakoijien holhoamisesta kauhistutti.
Myös tulokset puhuvat puolestaan – tupakointi on lakimuutosten myötä kääntynyt laskuun.
Alkoholilain virallisena tavoitteena on alkoholihaittojen ehkäisy. Käytännössä lainsäädännössä liikutaan kuitenkin täysin päinvastaiseen suuntaan. Alkoholilakia on uudistettu kolme kertaa, ja joka kerran on lisätty alkoholin saatavuutta. Kuten oheisesta kuvasta käy ilmi, jokaisella kerralla kulutus on kasvanut. Kulutuksen myötä myös haitat ovat lisääntyneet. Lait ovat siis poikkeuksetta epäonnistuneet tavoitteensa saavuttamisessa. Ainoat käyttöä hillinneet toimet ovat olleet veron korotuksia.
Koska alkoholilaki on aikaisemmin epäonnistunut tavoitteensa saavuttamisessa, voisiko mallia ottaa tavoitteessaan onnistuneesta tupakkalaista? Tupakka ja alkoholi lisäävät sairastavuutta ja monen sairauden riskiä, ja niillä on monia yhteisiä piirteitä. Samaan suuntaan vaikuttavalla lainsäädännöllä voitaisiin vähentää niin tupakan ja kuin alkoholinkin aiheuttamia haittoja. Samalla ehkäistäisiin kansansairauksia sekä vähennettäisiin haittoja yhteiskunnalle.
Alkoholilain luonnoksen keskeisimmät muutokset ovat tupakkalakiin verrattuna päinvastaisia. Maitokauppojen, kioskien ja huoltamoiden tuotevalikoimaa täydennetään vahvemmilla oluilla sekä viinapohjaisilla alkoholijuomilla. Vahvempien juomien parempi saatavuus lisää tutkitusti alkoholin kulutusta. Haitat näkyvät monenlaisina sosiaalisina, terveydellisinä ja taloudellisina haittoina.
Paljon puhuttu ”keskieurooppalainen” alkoholikulttuuri perustuu alkoholin juomiseen ruokailun yhteydessä sekä sosiaaliseen kontrolliin, joka on meille vierasta.
Eurooppalainen tapa juoda useammin, mutta vähemmän kerralla ei näy katuväkivallassa, mutta alkoholin terveyshaitoissa esimerkiksi Ranska on Suomen tasolla. Alkoholin kokonaiskulutus on siellä samaa luokkaa, vaikka käyttötapa on hiukan erilainen.
Tupakkalaki on myös muuttanut tupakkaan liittyviä toimintatapoja ja asenteita. Alkuvaiheen muutosvastaisuuden laannuttua laki nauttii laajaa hyväksyntää sekä tupakoijien että savuttomien parissa. Voidaan pohtia, millaisilla toimilla voitaisiin saada aikaan vastaavan kaltaista myönteistä kehitystä alkoholikulttuurissa.
Alkoholilain luonnos esittää ravintola-alaa koskevien toimimattomien ja vanhentuneiden normien purkamista. Tämä on sinänsä kannatettavaa, mutta muutos ei vaikuta merkittävästi juomakulttuuriin tai juotuihin määriin. Vaikka muutosta syntyisikin, sen vesittää monin verroin se, että myymälöiden lisääntynyt ja entistä vahvempi juomatarjonta kilpailee ravintoloiden kanssa.
Nykyaikaiselta lainsäädännöltä voidaan odottaa, että sen toimenpiteet perustuvat tutkittuun tietoon. Keskusteluja kuunnellessa tuntuu usein siltä, että vaikuttavia kustannustehokkaita keinoja, saatavuuden ja hinnan säätelyä, pidetään vanhanaikaisena ja toimimattomana. Nämä keinot on kuitenkin lukuisissa tutkimuksissa todettu paikkansapitäviksi, ja myös oman maamme esimerkit toimivat tässä hyvänä näyttönä. Tämä näkyy myös Suomen alkoholin kulutustilaston surullisen nousujohteisesta suunnasta.
Jokaisella alkoholilain muutoksella on saatu vaikutusta kokonaiskulutukseen. Erittäin hyvä esimerkki on vuoden 2004 alkoholin 30% veron alennus, joka nosti kulutusta 10%. Tämä ei tullut yllätyksenä, sillä tutkijat olivat tämän jo ennakoineet nimenomaan kokonaiskulutusteorian pohjalta.
Tutkimukset ovat tuoneet esiin myös aivan uusia alkoholihaittoja. Se aika on nyt mennyt, jolloin kohtuullista alkoholinkäyttöä suositeltiin terveyttä edistävänä toimenpiteenä erityisesti sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Tästä näkökulmasta katsottuna vain yli 55-vuotiaat naiset hyötyvät alkoholista, ja sekin vain siinä tapauksessa, että käyttö pysyy 1-2 lasillisessa viikossa. Rintasyöpäriski sen sijaan alkaa ensimmäisestä drinkistä ja kasvaa annosten myötä. Toinen ajatuksia herättävä tieto on myös se, että alkoholin aiheuttamat haitat läheisille ja muulle yhteiskunnalle ja ylittävät jo tupakan aiheuttamat vastaavat haitat.
Mikä tekee alkoholista niin erityisen, ettei sitä haluta säännellä tupakan tavoin? Syitä on tietenkin monia. Tupakkaa on ”helpompi” säädellä sen saaman vahvan kansainvälisen sopimustaustan takia ja myös siksi, että valtaosa ihmisistä ei tupakoi. Se, että on päästy tähän kehitysvaiheeseen, ei ole ollut mutkatonta. Tutkimustiedon karttuessa on kuitenkin tullut uskallusta myöntää tuotteen terveyshaitat ja tehdä päätöksiä väestön terveyden hyväksi. Tätä samaa ei kuitenkaan haluta tehdä alkoholin kohdalla.
Terveyskulttuurimme kehittyy koko ajan, ja siihen liittyvät muutokset tuodaan ihmisten tietoisuuteen usein median kautta. Tieto on usein pirstaleista, ja jokainen voi ymmärtää sen itselleen sopivalla tavalla. Usein yksittäisiä mielipiteitä pidetään samanarvoisina tutkimustiedon kanssa, kunhan asian vain osaa esittää hyvin. Kuka tahansa voi huomata, että alkoholilakiluonnoksessa taas kerran ovat vastakkain koko yhteiskunnan taloudelliset ja terveydelliset edut ja muutamien alkoholin myynnistä hyötyvien elinkeinoelämän haarojen edut.
Kuluttajilta ei tule painetta myynnin lisäämiseen. Useiden kuluttajakyselyiden mukaan valtaosa ihmisistä on tyytyväisiä nykyiseen järjestelmään. Päättäjiltä odotetaan nyt suuren kuvan näkemistä ja sellaisia päätöksiä, joiden avulla kansallista hyvinvointia ja terveyttä kehitetään kestävällä tavalla. Näin tehdessä säästyy myös paljon rahaa, sillä alkoholista saadut tulot kalpenevat haittojen rinnalla. Vastuulliseen politiikkaa ei nykypäivänä oikein sovi, että syöpävaarallista, monin muullakin tavoin haitalliseksi todettua tuotetta ajetaan nykyistä laajempaan myyntiin. Tuotetta, johon ei edes vaadita tuoteselostetta tai varoitusmerkintöjä. Vai eikö maan talous ja ihmisten hyvinvointi ole päättäjille tärkeä?
Teksti: Ritva VaramäkI Kuva: Veikko Somerpuro