Raittiuden Ystävät Ry
[ingressi teksti=”Mitä yhteistä on kulttuureita yhdistävällä räjähtävällä viihdetykityksellä ja flow-tilan meditatiivisella mielenrauhalla?”]
Miltä kuulostaisivat Aleksis Kiven Metsämiehen laulun sanat bhangra-musiikiksi kutsutun energisen intilaispopin tahdissa?
Yllättävää kyllä: hyvältä! Kyseessä on Shava-yhtyeen kappale Metsämiehen bhangra.
Tämän ja monen muun kulttuureita villisti yhdistävän idean takana on suomalainen kansanmuusikko ja etnomusiikin maisteri Kiureli Sammallahti.
Taiteilija tunnetaan ehkä parhaiten juuri bändinsä Shavan keulakuvana, mutta hänen uusin projektinsa on musikaali. Tarkemmin sanoen idän rytmejä ja oopperaa yhdistävä Bollywood KaBOOM. Prosessin tulos on kuulemma ”sopivasti pimeätä touhua” ja takuulla räväkkää viihdettä täynnä tanssia ja räjähdyksiä.
Ja minun tehtäväni on selvittää miten tähän kaaottiseen oloiseen hankkeeseen liittyy niin sanottu flow-ilmiö, jota usein kuvataan meditatiivisen mielenrauhan kaltaisena keskittyneisyytenä.
Shava osallistui vuoden 2015 Uuden musiikin kilpailuun, jonka voittaja lähetetään maailmalle Suomen Euroviisuehdokkaana. Tapaan Sammallahden Bollywood KaBOOMin harjoituksissa Aleksanterin teatterin tiloissa. Hän kertoo, että vaikka Euroviisuihin asti ei päästy, Shavan hyvä menestys kilpailussa toi bändille paljon näkyvyyttä. Hyvä etappi siis, jonka ansiosta Shava päätyi yhdistelemään bhangra-musiikkia ja oopperaa Bollywood KaBOOMissa.
– Tässä nykyajassa on se mainio puoli, että kaikkea saa tehdä. Se on hieno asia. Joku pointti tietysti pitää olla, maestro pohtii.
Bollywood KaBOOMia on tehty karnevalistisella otteella yhdessä Shavan kanssa.
– Villiä projektia on tehty ryhmälähtöisesti. Prosessi on ollut dynaaminen, jossa kokeilun kautta on löydetty oleellinen. Fuusiotekemisessä täytyy löytää vahvaa sisältöä ja merkityksiä. Ooppera Skaala -ryhmän Visa Oscar on suoriutunut suunnittelutyöstä hyvin. Teemat eivät pompi ja poukkoile, vaikka tyylilajit ovat hyvin erilaiset.
Kun musiikki on fuusiota, niin tanssikin voi olla. Klassisia muotoja ei ole kovinkaan paljon noudatettu.
Miten myös kotimaista kansanmusiikkia opiskellut suomalaismies on päätynyt yhdistelemään oman maan musiikkia kaukaisen Intian säveliin? Sammallahdella on ollut elämässään monta musiikillista herätystä.
– Jotka kaikki vaikuttavat nykyiseen muusikkouteeni, hän nauraa ja kertoo tarinaansa.
Mies oli omistautunut jo parikymppisenä soitolle ja laululle ja päätti lähteä Intiaan opiskelemaan maanosan monivuosituhantista musiikkiperinnettä. Vaikka hän oli perehtynyt alueen musiikkiin aikaisemminkin, varsinainen oivallus intialaiseen klassiseen musiikkiin tapahtui vasta paikan päällä.
– Intialaisen musiikin estetiikka oli minulle alkuun vierasta, mutta kerran harjoitellessani ja käydessäni läpi oppitunnilla nauhoitettua materiaalia, päässäni yksinkertaisesti napsahti, ja tunsin saaneeni jonkinlaisen vainun siitä, mistä tässä musiikissa on kysymys – ja samalla tiellä ollaan vieläkin.
Intialainen klassinen on Sammallahden mukaan sisäistä. Säveliin ikään kuin mietiskellään. Uppoudutaan. Paitsi soittajat myös kuulijat sisäistävät niitä. Länsimaisessa musiikissa lähestymistapa on erilainen. Siinä sävelet ovat muusikon mukaan pikemminkin kuin jatkumoa tarinalle, jota seurataan.
Alunperin Sammallahden kiinnostus olikin juuri intialaiseen klassiseen musiikkiin, ei niinkään menomusaan, kuten bhangraan. Tämä ihastus syntyi vasta, kun ensikosketus kyseisen maan säveliin oli jo syntynyt.
Entä flow? Ennen haastattelua olen saanut vinkkiä, että aiheella olisi yhteys Sammallahden tekemiseen.
Kysyn suoraan: Mitä flow-tila sinulle merkitsee?
– Näen asian näin: Kun ihminen on tasapainossa, ja elää hetkeä, jossa hänen aistinsa ovat terästäytyneet, voidaan puhua flow-tilasta. Kun tämä tapahtuu, koemme elävämme “oikeaa elämää” vaikkapa sosiaalisissa tilanteissa tai esiintyessä.
Flow voi siis löytyä paitsi meditatiivisen intialaisen musiikin kautta, myös monelta muulta alueelta.
– Flow tapahtuu itsestään, ja on tavallaan ihmisen luontainen tila. Paradoksaalista kyllä, se on joskus vaikea saavuttaa.
Flow-ilmiöön yleensä liitetään, että kun jotakin asiaa tekee rentoutuneesti, mutta täydellä huomiolla, tekeminen itsessään tuottaa mielihyvää. Saman on myös Sammallahti huomannut.
– Näitä huippukokemuksia ihminen tarvitsee, muusikko linjaa.
Voisiko flow-kokemus olla terveellä tavalla sellainen mielihyvän ja arjen merkityksellisyyden antaja, jota ihmiset etsivät päihdyttäessään itseään erilaisilla kemikaaleilla? Ainakaan Sammallahti ei päihteitä kaipaa.
– Olen ollut oman tieni kulkija pikkupojasta lähtien, ja lopetin juomisen jo 17-vuotiaana, ja vaikka se oli kaveripiirissäni ennenkuulumaton ratkaisu.
Muusikko pohtii, että kenties nykyihmisen tietoisuus on kehittynyt sen verran korkealle tasolle, että tietoisuudesta itsestään on tullut vaiva. Tätä taustaa vasten alkoholin ja huumeiden käyttö on hänestä ymmärrettävää myös muusikoilla, jotka pyrkivät antamaan yleisölleen “arjesta irtautumisen” kokemuksen. Jos arjen pyörityksestä ja omasta mielestä ei muutoin saa breikkiä, voidaan päihteistä yrittää löytää ikään kuin oikotie.
Sammallahdelle keino on kuitenkin hiljentyminen.
– Itselleni raitistumiseen liittyi arkirutiiniksi muodostunut hiljentyminen, joka myöskin on tie päästää irti mielen ahtaista raameista.
”Mielen ahtaista raameista” pois pääseminen onkin flow-tilan edellytys.
Haastatteluun liittyy musikaalin tanssija ja toisena koreografina toimiva Suvi Tuominen. Hän avaa osaltaan luovan prosessin flowta ja kertoo Sammallahdesta.
– Sammallahti on yleispätevä musiikkivelho. Hyvin tuottelias sellainen, ja aikamoinen lavapersoona! Hän työskentelee kehon kautta. Omaperäinen ja omassa rytmissään liikkuva mies. Hänellä on paljon myös näyttelijän lahjoja.
Tuominen on kokenut, että Bollywood KaBOOM -projektiin liittyy paljon tavalla tai toisella flow-kokemusta. Tuomisen mukaan sitä kuvaa myös se, etteivät asiat ole kristallin kirkkaita, vaan toimitaan tilanteen mukaan. Tällainen toimintatapa edellyttää, että ei ole egoineen asioiden luontevan tapahtumisen tiellä.
– Usein ihmisten egot astuvat tekemisen edelle hyvin helposti. Tällaisessa taiteellisessa keskustelussa ja itsensä kanssa läpikäymisessä on helppo oppia, milloin ja miten voi sanoa tai ehdottaa asioita. Elämänhallintataidot taideuralla kehittyvät. Se vaatii vaan reflektioita. Henkilökohtainen prosessi on jatkuvaa. Ja jatkuu taas seuraavassa projektissa!
Suvi Tuomisen mielestä jokaisen olisi hyvä hakea flow-kokemusta taiteen tai jonkin projektin kautta.
Tämä juttu on osa artikkeleiden sarjaa, jossa kerrotaan hetkessä elämisestä ja flow-tilasta. Vaikka et harkitsisi tähän spektaakkeliin lähtöä, kannattaa kurkata Bollywood KaBOOMin hulvaton mainosvideo alla!
Musikaalin ensi-ilta on Helsingissä 8.10 Kaapelitehtaalla ja 1.12 Savoy-teatterissa.
Teksti: Saska Aaltonen
Shavan-yhtyeen nettisivu löytyy täältä.