Raittiuden Ystävät Ry
Suomessa on noin 500 000 alkoholia runsaasti tai selkeästi liikaa kuluttavaa kansalaista, joiden elämää kyseisen päihteen käyttö johdattelee enemmän tai vähemmän ratkaisevasti. Useimmiten alkoholi ei vähennä vain käyttäjän itsensä hyvinvointia, vaan se heikentää merkittävästi myös läheisten elämänlaatua.
Uutta alkoholilakia sorvattaessa on kansanedustajiemme, jopa joidenkin ministerienkin lausumista kuvastunut yksilön vapautta korostavia näkemyksiä ja kansanterveysnäkökohdat ovat jääneet taka-alalle. Korostetaan yksilön omaa vastuuta alkoholin käytöstään.
Tällöin unohdetaan, että runsas alkoholin käyttö, jota jossain vaiheessa kutsutaan alkoholismiksi, on sairaus. Sen voittamiseen tarvitaan muutakin kuin yksilöä itseään. Tarvitaan myös lainsäädännön toimia sairauden aiheuttajan eli alkoholin saatavuuden vähentämiseksi ja hinnan pitämiseksi sopivalla, kokonaiskulutusta hillitsevällä tasolla. Myös varsinkin nuoriin kohdistuva alkoholimainontaa tulee rajoittaa, sillä varhainen juomisen aloitusikä on selkeästi yhteydessä alkoholiongelmiin.
Tämän sairauden voittaminen harvoin kuitenkaan onnistuu näilläkään toimilla, vaan tarvitaan myös muun muassa nopeasti käytettävissä olevia sairauden hoito- ja vieroituspaikkoja niitä tarvitseville ja hyvin järjestettyä vertaistukea.
Sadattuhannet tavalliset, työssäkäyvät suomalaiset ovat alkoholin käytön suhteen riskiryhmässä. Sopivalla lainsäädännöllä voidaan tehokkaasti ehkäistä tämän ryhmän siirtymistä varsinaiseen alkoholistiporukkaan. Toisaalta lainsäädäntö voi myös reilusti vauhdittaa riskiryhmän luisumista nykyistä synkempään joukkoon. Vielä suurempi merkitys lainsäädännöllä on todennäköisesti nuorempaan ikäluokkaan, joka ei ole vielä moneen vuoteen lähellä kulutuksen riskirajoja.
Paljolti sopivan saatavuuden ja hintapolitiikan ansiosta nuorison alkoholinkäyttö on viimeisten vuosien aikana laskenut. Kuitenkin 25-35-vuotiaiden alkoholin kulutus on taas nousussa, eikä lakia ole syytä vesittää kansanterveydelle ja hyvinvoinnille epäsuotuisaan suuntaan. Pelissä on hyvinvoinnin lisäksi miljardeja euroja yhteiskunnan rahaa, joka voidaan joko menettää tai säästää.
Suunnitteilla on vahvempien oluiden ja mietojen viinien siirtäminen Alkosta päivittäistavarakauppaan. Tämä lisäisi monenlaisia alkoholin aiheuttamia sosiaalisia ongelmia. Alko on toistuvasti osoittanut hoitavansa tehtäväänsä huomattavasti päivittäistavarakauppaa vastuullisemmin. Päivittäistavarakaupan ikärajavalvonta on vähemmän tehokas ja uudistuksen myötä vahvempien juomien myynti alaikäisille ja humalaisille kasvaisi varmasti.
Humalahakuisuuteen taipuvat sadattuhannet suomalaiset siirtyisivät hyvin todennäköisesti keskioluesta neloseen, jos ne olisivat saatavilla kaupan hyllyllä vierekkäin. Päivittäistavarakauppaan siirtyessään vahvojen oluiden ja mietojen viinien hinta myös laskisi, mikä sekin toimii kulutusta lisäävästi. Alkoholiteollisuus ja päivittäistavarakauppa tietenkin suhtautuvat tähän suunniteltuun lakimuutokseen myönteisesti. Näillä toimijoilla onkin ollut laaja ja tehokas lobbauskoneisto sekä poliittisiin päättäjiin että kansalaismielipiteen muokkaukseen kohdistuen.
Alkoholin niin sanottua vapauttamista koskevassa keskustelussa vähätellään ja hyssytellään vapautusten kielteisiä seurauksia, vaikka niistä on selvää tutkimusnäyttöä.
Lääkärinä olen nähnyt liikaakin alkoholin aiheuttamien väkivallantekojen ja tapaturmien seurauksia, rattijuoppojen tappamista tai rampauttamista lapsista ja aikuisista puhumattakaan.
Valtaosassa kymmenistätuhansista vuosittaisista poliisin tietoon tulleista väkivallanteoista on alkoholi päätekijänä. Viikonvaihteissa sairaalaan tulevista itsensä loukanneista suuri osa on humalassa, jopa niin, että monille kiireisille ensiapupoliklinikoille on jouduttu palkkaamaan järjestyksenvalvojia työpaikan turvallisuuden varmistamiseksi.
SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas totesi äskettäin: ”Juuri millään muulla politiikkasektorilla ei voida esittää täysin tutkimusnäyttöön perustumattomia tai suorastaan sen vastaisia mielipiteitä. Jos näin tekee, saa mediassa epäilyttävän leiman ja menettää poliittisen uskottavuutensa. Alkoholikeskustelussa tämä on täysin mahdollista. Aivan rauhassa voidaan esittää, että poistamalla sääntely ihmiset vapautuvat holhouksesta ja yhtäkkiä lopettavat humalahakuisen juomisen. Tämä ei perustu mihinkään, on täysin tutkimusnäytön vastaista, mutta saattaa kuulostaa hyvältä asiaan vähemmän perehtyneiden korvissa.”
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve haluaa kohdistaa huomionsa yleisesti alkoholin perusteettoman myönteiseen imagoon yhteiskunnassa ja erityisesti lasten alkoholinkäyttöön sekä alkoholin vaikutuksiin liikenteessä, perheissä ja työelämässä. Normien purkaminen terveyteen liittyvissä asioissa on perusteltua, kun se lisää terveyttä.
Turvavyön käyttöpakkoa ja moottoripyöräilijän kypäräpakkoa voidaan nimittää holhoukseksi, mutta ne ovat yhteiskunnan keinoja pelastaa elämää rajoittamalla yksilön vapautta. Näin on myös alkoholin myyntiä osin rajoitettu vain sitä varten perustettuihin kauppoihin, jotta voimme rajoituksilla edes hiukan suojella heitä, joiden elämästä alkoholi tekee helvettiä.
Heitä on tässä maassa liikaa ja mahdollisesti tulevien vapautusten seurauksena yhä enemmän. Valtaosa alkoholismista kärsivistä eivät asu sillan alla. He ovat tavallisen oloisia työssä käyviä ihmisiä, sinun ja minun ystäviä, perheenjäseniä ja tuttavia. Erona on, että heidän elämässään on vain synkkä varjopuoli, josta he yleensä vaikenevat ja tuntevat jopa häpeää.
Heitä on meistä suomalaisista laskutavasta riippuen 10-20 prosenttia. Halutaanko tätä ihmisten joukkoa todella kasvattaa? Nyt se todellinen tolkku käteen!
Kirjoittaja on Raittiuden Ystävät ry:n puheenjohtaja Martti Vastamäki.