[ingressi teksti=”Lääkäri Aki Hintsan elämästä ja työstä kertova Voittamisen anatomia -kirja kuvaa, kuinka Hintsa kehitti oman ”menestyksen ympyränsä”, jonka avulla hän on kouluttanut niin huippujohtajia, kuin formula-ajajiakin. Lukijalle avautuu uusia näkökulmia niin oman elämänsä kuin ympäröivän yhteiskunnankin pohtimiseen.”]
Ensimmäisessä luvussa pääsemme Etiopiaan.
– Kollegat ja ystävät kyseenalaistivat Hintsan ratkaisun viedä vaimonsa ja kolme pientä lasta mukanaan epävakaaseen maahan, joka oli toipumassa 30 vuotta kestäneestä sisällissodasta, Saari taustoittaa Aki Hintsan tarinan alkua.
Hintsalle valinta oli kuitenkin selvä. Hän kertoi kokeneensa, että lähtö oli itsensä Jumalan hänelle antama käsky. Ja niin matkaan lähdettiin.
Olosuhteet tarjosivat jatkuvasti haasteita, alkaen jo sairaalan todellisuudesta.
– Kahdeksalle tarkoitetussa huoneessa oli yli 20 potilasta. Huone kuhisi kärpäsiä. Lian ja ihmisten eritteiden tunkkainen haju oli sanoinkuvaamaton. Yhdessä vuoteessa makasi sotilas, jonka haava oli tulehtunut ja märki. Puolen metrin päässä makasi edellisenä yönä synnyttänyt äiti vastasyntyneen lapsensa kanssa.
Sodan käyneessä maassa vaikutti myös rosvojoukko, joka ryyppäsi ja ryösti ihmisiltä rahaa, vailla minkäänlaista moraalia.
Lukija saa kokea myötäsankaruutta, kun kirja kertoo Hintsan rohkeudesta puuttua asioihin ja tuottaa tervehdyttävää muutosta. Samalla Hintsan kokemukset kyseenalaistavat myös omaa yhteiskuntaamme.
[nosto teksti=” Kuinka ihmiset, joilla on kaikkein vähiten, vaikuttivat siltä, kuin heillä olisi eniten?”]- Kurjuutta oli paljon, mutta merkillistä kyllä myös silmiinpistävää onnellisuutta. Se kosketti. Kuinka ihmiset, joilla on kaikkein vähiten, vaikuttivat siltä, kuin heillä olisi eniten? Länsimaissa mistään ei ollut pulaa, mutta ihmiset olivat paljon tyytymättömämpiä, Hintsa mietti.
Etiopiassa Hintsa ystävystyi maailman kovimman kestävyysjuoksijan, Gebreselassien ja tämän perheen kanssa. Gebreselassieta seuraamalla Hintsa alkoi luoda omaa ”Menestyksen ympyräänsä”, jota hän myöhemmin tuli soveltamaan vuosien ajan Formula-ajajien, huippujohtajien ja lukuisten muiden asiakkaittensa terveysneuvonnassa.
Moni huippujohtaja kokee, että epäonnistuminen työssä kaataa koko elämän. Kun elämän mielekkyys perustuu työmenestykseen, menestyksen katketessa sukelletaan syvälle. Sama ilmiö toistuu usein myös huippu-urheilijoilla. Uran loppumisen jälkeen tavalliseen elämään sopeutuminen on vaikeaa.
Gebreselassieta havainnoimalla Hintsa näki, että etiopialaisella huippujuoksijalla oli muitakin arvoja. Hän halusi olla hyvä isä, aviomies ja ystävä, moraalisesti oikein toimiva, hyvä ihminen. Niinpä juoksuepäonnistumista kokiessaan Gebreselassie saattoi sanoa: ”Tämähän on vain urheilua.” Omiin arvoihin perustuva elämä kantoi häntä yli epäonnistumiskokemuksen.
Hintsan ”Menestymisen ympyrässä” kaikki lähtee terveestä ytimestä.
[nosto teksti=”Vahva minuus ei voi perustua kokonaan johonkin, mikä voidaan ottaa pois.”]- Vahva minuus ei voi perustua kokonaan johonkin, mikä voidaan ottaa pois. Vahva identiteetti perustuu arvoihin. Kuka tahansa voi luetella kauniita arvoja ja hienoja tavoitteita, mutta niistä ei ole hyötyä, elleivät ne näy käytännössä.
– Arvoista tulee totta vasta päivittäisen valintojen, tekojen ja tekemättä jättämisten kautta. Ne konkretisoituvat tavoitteellisessa toiminnassa, kuvaa Saari Hintsan ajatusta.
Ihmisen, joka haluaa menestyä omassa elämässään, on pohdittava ensimmäiseksi todellisia arvojaan, joita haluaa elää todeksi.
Työelämä tempaisee meidät helposti tiukkaan kiireiseen rytmiinsä ja unohdamme pitää huolta itsestämme. Kuitenkin vain itsestämme huolta pitämällä voimme olla tehokkaita ja aikaansaavia myös työssä ja tasapainoisia kanssaihmisiä.
Hintsa kehottaa meitä pohtimaan arvojamme vakavasti.
– Mitä paremmin ihminen tuntee itsensä ja arvomaailmansa, sitä enemmän hänellä on psykologista pääomaa. Hänen kykynsä kohdata sekä käsitellä vaikeuksia ja kriisejä on huomattavasti parempi.
Hintsan oma menestys Etiopiassa perustui myös hänelle tärkeään arvoon, uskoon.
Suurin osa kroonisista sairauksista olisi ehkäistävissä omilla valinnolla. Piristävän ilahduttavaa kirjassa on myös se, että kokenut lääkäri rohkenee kyseenalaistaa länsimaista lääketiedettä, toisin kun voisi olettaa. Samalla hän antaa meille itsellemme ohjeita ennaltaehkäistä sairauksia.
– Moderni lääketiede toimii fantastisesti silloin, kun potilas on jo selvästi diagnosoitavalla tavalla sairas. Oikeat lääke- ja leikkaushoidot ovat pelastaneet lukemattomien ihmisten hengen ja poistaneet paljon kärsimystä, Hintsa toteaa.
– Mutta moderni lääketiede näyttää tekevän hämmästyttävän vähän sairauksien ehkäisemiseksi. Lääketiede määrittelee terveyden vain sairauden puuttumiseksi eikä hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden tilaksi. Ihmisistä on tullut potilaita. He ovat oppineet mallin, jossa he hakevat hoitoa oireisiinsa eivätkä keskity siihen, mistä oireet itse asiassa johtuvat.
– Jos lääketieteelle annettaisiin mahdollisuus ennen sairauksien puhkeamista, tulokset voisivat olla vallankumouksellisia. Vakavat sairaudet eivät iske nuhan tavoin yllättäen yön aikana, vaan ne kehittyvät pitkän ajan kuluessa ja ilmoittavat itsestään oireilla. Olemme kuitenkin oppineet sivuuttamaan nämä oireet. Väsymyksestä, päänsärystä, masennuksesta, vatsanväänteistä ym. on tullut niin arkipäiväisiä, että olemme turtuneet niihin.
[nosto teksti=”Häviöön juuttuminen on tuhoisaa. Työjärjestyksen on oltava selvä ja tahdin nopea: ota opiksi, päästä irti.”]Hintsa kehottaa kuuntelemaan itseään ja tekemään pieniä elämäntapamuutoksia, korkeintaan kolmea tapaa kerrallaan, vähintään kolmen kuukauden ajan ennen seuraavia muutoksia. Yksi tärkeä muutostarve meidän useimpien kohdalla on ryhtyä kunnioittamaan omaa unen tarvetta.
– Ole rehellinen itsellesi. Hyvin todennäköisesti kuulut siihen suureen enemmistöön, joka tarvitsee 7.5- 8.5 tuntia unta yössä. Ei ole suositeltavaa käyttää tietokonetta, kännykkää tai tablettia tuntia tai kahta ennen nukkumaanmenoa. Myös televisioruudulta aistittu valo saattaa häiritä unta. Siksi televisiota ei tulisi katsoa juuri ennen nukkumaanmenoa eikä lainkaan makuuhuoneessa.
Kirja opastaa myös henkiseen vahvuuteen, kohtaamaan haasteet ja epäonnistumiset terveesti ja selvin päin. Häviämään oppiminen on vähintään yhtä tärkeää kuin voittaminen.
– Ennen kuin voi voittaa, on pakko oppia häviämään ja päästämään irti epäonnistumisista.
Neuvo on hyödyksi jokaiselle tavallisellekin ihmiselle. Lukuisia F1-ajajia ohjannut Hintsa kuitenkin nostaa esimerkin moottoriurheilun puolelta.
– Toisin kuin muissa lajeissa, moottoriurheilussa parhaatkin häviävät enemmän kuin voittavat.
– Häviöön juuttuminen on tuhoisaa. Työjärjestyksen on oltava selvä ja tahdin nopea: ota opiksi, päästä irti.
Teksti: Tuula-Maria Ahonen