Panimoliitto lähetti viime maanantaina 4.4.2016 kansanedustajille räikeästi virheellistä tietoa Suomen ja Britannian alkoholihaittakustannuksista ja viestissä kehdattiin vielä syyttää THL:n tilastointia tarkoitushakuiseksi. Väärät tiedot on oikaistu, mutta asiaa ei voi jättää tähän. Panimoliiton toiminnassa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin lukujen näppäilyvirheestä tai väärinymmärryksestä.
Alkoholiteollisuus käyttää ympäri maailmaa samanlaisia keinoja pyrkiessään lyömään kapuloita rattaisiin, kun ollaan päättämässä heidän liiketoimintaansa vaikuttavista asioista. Keskeinen teollisuuden käyttämä keino on juuri tällainen ”epävarmuuden tehtailu”, eli päätöksenteon pohjana käytetyn tutkimustiedon väittäminen kyseenalaiseksi ja virheellisen tiedon levittäminen. Sillä ei ole merkitystä, vaikka tiedot olisivat väärin, sillä ne lähtevät kansalaisten ja usein myös päättäjien keskuudessa elämään omaa elämäänsä vaikuttaen yleiseen mielipiteeseen teollisuudelle mieluisalla tavalla. Tällä viestinnällään alkoholiteollisuus saa sekoitettua keskustelua ja vahvistettua kuvaa alkoholipolitiikasta kiistanalaisena asiana, jossa ei ole oikeita vastauksia.
Kuitenkin fakta, joka myös alkoholialalla varsin hyvin tiedetään, on, että alkoholihaittoja vähennetään tehokkaimmin alkoholin hintaa, saatavuutta ja mainontaa sääntelemällä. Kaikki tehokkaat keinot kuitenkin vähentävät myös alkoholin myyntiä, ja siksi teollisuus niitä pääsääntöisesti vastustaakin.
Vertti Kiukas, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääsihteeri, totesi maanantaina julkaistussa blogikirjoituksessaan seuraavasti: Juuri millään muulla politiikkasektorilla ei voida esittää täysin tutkimusnäyttöön perustumattomia tai suorastaan sen vastaisia mielipiteitä. Jos näin tekee, saa mediassa epäilyttävän leiman ja menettää poliittisen uskottavuutensa. Alkoholikeskustelussa tämä on täysin mahdollista. Aivan rauhassa voidaan esittää, että poistamalla sääntely ihmiset vapautuvat holhouksesta ja yhtäkkiä lopettavat humalahakuisen juomisen. Tämä ei perustu mihinkään, on täysin tutkimusnäytön vastaista, mutta kuulostaa hyvältä.
Alkoholikeskustelua käydään usein tunnetasolla. Esitetään koskettavia kertomuksia vaikkapa vuorotyötä tekevästä yksinhuoltajaäidistä, joka ei rankan työvuoron päätteeksi saa ostettua kaupasta yhtä saunaolutta rentoutukseksi, koska ”kukkahattutädit” ovat holhouksellaan sen häneltä estäneet. Tolkku käteen, niinkö?
Näissä kertomuksissa unohtuu se, miksi alkoholipolitiikkaa ja sääntelyä tarvitaan. Suomi kärsii miljardiluokan vuosittaiset taloudelliset tappiot alkoholin takia (ks. kuva alla). Hallituksen viimeaikaiset joidenkin satojen miljoonien eurojen säästötavoitteet kalpenevat näiden lukujen rinnalla. Kun saunakaljaa ei voi ostaa tietyn kellonlyömän jälkeen tai emme näe alkoholimainoksia entiseen malliin tai pullon hinta hieman nousee, voimme tutkitusti vähentää sekä taloudellisia haittoja että ehkäistä monen suomalaisen luisuminen alkoholihelvettiin. Emmekö ole valmiita näihin ”uhrauksiin”? Nyt se todellinen tolkku käteen!