Raittiuden Ystävät Ry
Pääkirjoitus, raitis.fi-lehti 1/2016
Hallitus valmistelee alkoholilain kokonaisuudistusta tänä vuonna. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan vastuullisen lain pohjaesityksen mukaan viinit ja vahvat oluet eivät ole tulossa vähittäiskauppoihin, eikä alkoholijuomien myyntiaikoja myöskään lisättäisi nykyisestä.
Nämä tervetulleet linjaukset toivottavasti katkaisevat alkoholin myynnin vapauttamisen pyrkimykset. Vuodenvaihteessa tapahtunut kauppojen aukioloaikojen vapautuminen lisäsi nimittäin jo huomattavasti alkoholin myyntiaikaa. Kansanterveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta tämän suuntainen muutos on edesvastuutonta ja lyhytnäköistä.
Yksittäisen teollisuudenalan hyöty ei ole riittävä peruste, kun toisessa vaakakupissa on suomalaisten terveys ja viime kädessä myös tasapainoinen tulevaisuus – niin jokaisen oma kuin koko kansakunnankin. Pidemmällä aikavälillä myös maan talous ja sitä kautta työllisyys kärsivät lisääntyneestä juomisesta.
YK:n terveysjärjestön WHO:n ja läntisten maiden teollisuusjärjestön OECD:n mukaan tehokkaimmat keinot alkoholihaittojen vähentämiseksi ovat alkoholiveron korotukset sekä saatavuuden ja mainonnan rajoitukset. Alkoholiin kuolee vuosittain maassamme noin 2500 henkilöä eli 10 kertaa enemmän kuin liikenneonnettomuuksiin. Suomalaisten alkoholin kulutus on väkilukuun suhteutettuna Pohjoismaiden korkeinta ja alkoholimaksakirroosikuolemissa Suomen lukemat ovat EU-maiden korkeimmat. Alkoholi aiheuttaa maassamme 6–7 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset vuosittain.
Näiden tilastojen perusteella vastuullisilla päättäjillä voi olla vain yhdensuuntaisia alkoholin kulutuksen vähenemiseen johtavia ratkaisuja tehtävänään. Jotta meillä olisi edelleen järjestäytynyt yhteiskunta, tulee lait, myös alkoholilaki, säätää kansalaisten hyvinvointia tukevaksi. Vastuulliseen alkoholipolitiikkaan kuuluu pitää Alkossa vähintään yli 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät juomat, niin oluet kuin viinitkin. Nykyisten käyttö- ja seuraamustilastojen valossa olisi perusteltua harkita keskioluenkin siirtämistä samaan osoitteeseen.
Alkoholi ei ole tavallinen elintarvike, eikä se kuulu kansalaisten välttämättömiin kulutushyödykkeisiin. Mikäli alkoholin myyntiä ja saatavuutta vapautetaan edelleen ja asiat etenevät alkoholitoimijoiden lobbaamaan suuntaan, on perusteltua pelätä, että jonakin päivänä meillä myydään ruokakaupoissa halpakoskenkorvaa tai -vodkaa. Miten sitten kasvattaa lapsia tolkulliseen huomiseen, kun alkoholi on esillä joka puolella ja kaiken aikaa? Jos edessämme on vapautuksen tie, niin päihteiden käyttäjien tulee myös kantaa täysimääräisesti vastuunsa käytön seurauksista.
Luotan yhä päättäjien ymmärrykseen ja vastuullisuuteen nyt kansakuntamme tulevaisuuden suunnasta päätettäessä. Onneksi myös merkkejä kansakuntamme tolkullisuudesta on havaittavissa. Alakoulu- ja päiväkoti-ikäisten lasten isänä iloitsen nuorten entisestään vahvistuvasta raittiudesta, josta hienona esimerkkinä oli nuorten kiekkoleijoniemme päihteetön juhlinta. Uudet sukupolvet näyttävät ohjaavan maata vääjäämättä raittiuden suuntaan. Nykyiset päättäjämme voivat olla joko vahvistamassa tai jarruttamassa tätä kehitystä – mutta ei estämässä.
Raitista kevään jatkoa kaikille!
Marko Kailasmaa
Raittiuden Ystävät ry:n
toiminnanjohtaja