Raittiuden Ystävät Ry
[ingressi teksti=”Alkon sekä Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä syyskuussa järjestämässä Riskirajoilla- seminaarissa tarkasteltiin alkoholin käyttöä eri näkökulmista. Tässä niistä muutamia.”]
Punaviini on hyväksi sydämelle? Tupakoinnilla ei enää väitetä olevan terveysvaikutuksia, mutta alkoholista liikkuu kansan parissa yhä jos jonkinlaista huhua.
On totta, että vähäiset määrät alkoholia voivat vähentää riskiä sairastua esimerkiksi sydänsairauksiin. Samalla kuitenkin riski moniin muihin sairauksiin kasvaa siinä määrin dramaattisesti, että minkäänlaisista positiivisista terveysvaikutuksista on alkoholin suhteen turha puhua.
Riskirajoilla?-seminaarissa alkoholin ja terveysvaikutuksista esitelmöi lääketieteen tohtori ja Helsingin yliopiston päihdelääketieteen tutkija Hannu Alho. Tutkija kumosi joukon kaupunkilegendoja alkoholijuomien väitetyistä terveysvaikutuksista.
Esitelmän ydin oli, että alkoholin käytöllä ei ole minkäänlaisia tieteellisesti osoitettuja myönteisiä vaikutuksia terveyteen kokonaisuudessaan, vaan haitat ovat aina huomattavasti suuremmat.
Ongelma on asenteissa. Tämä oli viesti A-klinikkasäätiön puolesta puhuneen ylilääkäri Kaarlo Simojoen esityksessä seminaarissa. Hän kuvasi kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan asenteisiin ja ilmapiiriin liittyviä ongelmia, jotka ovat suomalaisten alkoholiongelmien ratkeamisen esteenä.
Juomiseen suhtaudutaan Suomessa hyvin positiivisesti. Itsensä päihdyttäminen nähdään tiettyyn rajaan asti normaalina ja myönteisenä. Jopa alkoholihiprakan käyttö negatiivisten tunteiden turruttajana nähdään varsin terveenä ja hyväksyttävänä tapana.
Toisaalta, kun alkoholin käytön yhteydessä ilmenee selkeästi ongelmia, asenteet ovatkin Simojoen mukaan tyystin toiset. Suhtautuminen alkoholistiin on tuomitseva. Alkoholiongelmia pidetään hävettävinä henkilökohtaisen heikkouden merkkeinä.
[nosto teksti=” Riippuvuuteen ja alkoholihaittoihin helposti johtavaa käytöstä pidetään positiivisena.”]Tämä yhteiskunnan kahtiajakoinen ilmapiiri luo pohjan ongelmille syntyä, mutta myös estää syntyneitä ongelmia ratkeamasta. Riippuvuuteen ja alkoholihaittoihin helposti johtavaa käytöstä pidetään positiivisena, mutta haitat mielletään siinä määrin hävettävinä, että puuttumisen sijaan niitä pyritään usein vähättelemään ja piilottamaan.
Simojoki peräänkuulutti esityksessään tarvetta luoda edellytykset kiihkottomalle keskustelulle ja alkoholiin liittyvien asenteiden muutokselle.
Elinkeinoelämän keskusliiton antamaa uutta suositusta päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn ja käsittelyyn työpaikoilla esitteli Lääkäri Jan Schugk.
Suosituksissa korostetaan ennaltaehkäisyä, mutta sitä varten annettujen keinojen valikoima jää valitettavan vähäiseksi. Runsasta alkoholitarjoilua yritysten järjestämissä tilaisuuksissa neuvottiin välttämään ja suositeltiin, etteivät työtoverit tekisi toistensa päihteiden käytön takia rästiin jäämiä töitä.
Sen sijaan jo syntyneiden, työpaikalla ilmenevien päihdeongelmien hoitoa varten työkalupakista löytyi tärkeitä välineitä. Suosituksissa nousivat muun muassa systemaattinen, rakentavalla tavalla puuttuminen ja varhainen puheeksi ottaminen työpaikalla, työtovereiden, esimiesten ja työterveyshuollon yhteistyö sekä sovituista hoitotoimenpiteistä kiinni pitäminen.
[nosto teksti=”Salailu ja päihteiden piilohyväksyntä tulee kitkeä.”]Myös työpaikan asenneilmapiiri sai osansa: työaikana päihteiden käyttöä tai päihteiden käytön takia alentunutta työkykyä ei tule hyväksyä. Salailu ja päihteiden piilohyväksyntä tulee kitkeä ja päihdeongelmien takia hoidossa oleva tai hoidosta palaava työtoveri tulee hyväksyä tasavertaisena työyhteisön jäsenenä.
Riskirajoilla-seminaarin järjestivät viime syyskuussa yhteistyössä Alko sekä Sosiaali- ja terveysministeriö. Seminaarissa oli myös joukko muita puhujia ja ohjelmaa, joita ei tässä käsitelty.
Teksti: Janne Valkeapää Kuva: Riskirajoilla?-seminaari