Raittiuden Ystävät Ry
Hallituksen esittämä yhteiskuntasopimus kaatui. Kilpailukykyä haluttiin lisätä eläkeikää nostamalla ja vuosityötuntien määrää lisäämällä. Entä jos paras tulos syntyisikin päinvastaisella logiikalla: Karsitaan ylitöitä ja tehostetaan työntekoa paremmilla työtavoilla?
Suuri osa työntekijöistä ei jaksa edes nykyiseen eläkeikään asti. Suomalaisen keskimääräinen eläköitymisikä on noin 61 vuotta, vaikka virallinen alin eläkeikä on 63. Monessa ammatissa tehdään myös jo nykyisin ylipitkää päivää. Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset tekivät jo vuonna 2012 yhteensä 50 000 henkilötyövuoden verran ylitöitä. Sen jälkeen tahti on vain kiristynyt.
Esimerkiksi Ekonomiliiton tekemän jäsenkyselyn mukaan ekonomien työviikon pituuden keskiarvo on 41,4 tuntia. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari on myös todennut liiton jäsenistön tekevän yli 40 tunnin viikkotyöaikaa.
Hallitus esitti työpaikkojen tuottavuuden lisäämiseksi vuosityötuntien lisäämistä ja eläkeiän nostoa. Jo ennestään ylitöillä kuormitettujen työntekijöiden työajan pidentäminen ei välttämättä kuitenkaan tuota lisäeuroja työnantajalle.
Muun muassa Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin laitoksen useat riippumattomat tutkimukset ovat antaneet samansuuntaisia tuloksia: mitä enemmän ylitöitä, sitä suurempi sairastavuus. Työn tehokkuuskin laskee taakan alla. Ylityöllistetty jää myös useammin ennenaikaisesti eläkkeelle.
Lopputuloksena voi olla, että kaikki osapuolet häviävät, kun sairauskulut ylittävät pidennetyn työpäivän tuottaman lisätyön arvon. Työterveyslaitos on arvioinut työpahoinvoinnin maksavan Suomelle vuodessa 41 miljardia euroa.
Myös päihdeongelmat voivat kasvaa työpäivän pidentyessä. Työterveyslaitoksen johtamassa laajassa tutkimuksessa todettiin tämän vuoden alussa, että alkoholin kulutus kasvaa tilastollisesti merkitsevästi kokonaistyöajan ylittäessä 49 tuntia viikossa. Ylityöt aiheuttavat stressiä, joka helposti kanavoituu lisääntyneeseen alkoholin käyttöön.
Olisiko hieman lyhyempi työaika parempi lääke tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseen kuin pidennetty työaika? Näin ainakin työntekijöiden ammattiliitoissa uskotaan. Nykytrendissä sekä ylikuormitettujen työntekijöiden, että koko ajan kasvavan työttömien joukon pahoinvointi lisääntyy. Töiden uudelleen jakaminen tuntuisi luonnolliselta tavalta ratkaista tämä ristiriita.
Työntekijöiden lyhyempi viikkotyöaika pakottaisi monilla aloilla työnantajat palkkaamaan lisää työntekijöitä. Kääntöpuolena on, että lyhyempi työpäivä myös laskisi hieman työntekijän palkkaa. Tai jos ei, työnantajien työvoimakustannukset kasvaisivat. Koska lyhennys toisi oletettavasti kuitenkin säästöjä työttömyyskulujen vähentyessä, voitaisiin useamman työntekijän työllistämistä jossain määrin myös tukea.
Yksi työajan jakamista vaikeuttava tekijä on se, että osaa töistä on vaikea jakaa usean työntekijän kesken, sillä ne vaativat paljon erikoisosaamista. Osassa töistä työajan jakaminen useamman henkilön kesken voisi kuitenkin olla mahdollista, kuten vuorotöissä ja hoivapalvelualoilla.
Ruotsissa Göteborgissa on käynnistetty kokeilu muun muassa vanhustenhuollossa, jossa osa kaupungin työntekijöistä on siirtynyt kuuden tunnin työpäivään täydellä palkalla. Göteborgissa kokeilun odotetaan tuovan säästöjä sairauspoissaolojen vähen-tyessä. Tuloksia ei kuitenkaan ole vielä tiedossa.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahonen suhtautuu epäilevästi näin jyrkkään työajan supistamisen malliin:
– Yleinen työajan lyhennys lisäisi työn tuottavuutta, mutta ei välttämättä lyhennystä vastaavasti. Lopputuloksena voisi olla bruttokansantuotteen lasku. On perusteltua lisätä panostuksia työhyvinvointiin ja pyrkiä normaalityöpäivään Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Ylitöiden vähentämisellä olisi todennäköisesti positiivisia terveys- ja tuottavuusvaikutuksia.
(Jatkuu seuraavalla sivulla…)