Raittiuden Ystävät Ry
Pernod Ricard Finland Oy:n lehdistötiedote 17.8.2015 puhuu Suomelle tärkeiden asioiden puolesta. Toimitusjohtaja Tarja Uitti on varmasti asiantuntija yritystoimijana, mutta hänen muuten ansiokkaasta kirjoituksestaan / mainoksestaan alkoholihaittojen asiantuntijat havaitsevat, että Uitin tiedot Suomen nykytilanteesta alkoholihaittojen suhteen ovat pahasti puutteelliset tai sitten hän joutuu ”virkansa puolesta” ohittamaan viestilleen haitalliset tärkeät tosiasiat.
Olemme samaa mieltä elinkeinotoiminnan vahvistamisesta, työllisyyden kasvusta, tarpeesta kehittää kulttuuria sekä asennemuutoksesta. Kokonaan eri asia on, mitä näillä käsitteillä tarkoitetaan. Kyseisen yrityksen markkinointitiedotteeksi tarkoitettu mielipidekirjoitus jättää huomioimatta kansamme alkoholin kulutustottumukset. Vain harvoilla on varaa hintavimpien alkoholituotteiden kuluttamiseen ja niinpä suomalaiset vammauttavat terveyttään eniten halvimmalla mahdollisella eli keskioluella. Noin puolet suomalaisten Pohjoismaiden korkeimmasta alkoholin kulutuksesta tulee keskioluesta. Tämä vesittää toimitusjohtaja Uitin tarkoittaman trendikkään juomatavan. Toisaalta, eivät kalliimmatkaan alkoholituotteet ole sen terveellisempiä, sillä niilläkin terveys romuttuu myös niin sanotun kohtuukäytön myötä – siihen menee vain enemmän aikaa ja samalla myös ympäristölle syntyy enemmän vahinkoa, sillä tilastot osoittavat suurimman osan alkoholin aiheuttamista kustannuksista syntyvän kohtuukäyttäjien toikkaroinnin tuloksena.
Uitti ihmettelee kirjoituksessaan myös sitä, miksi alkoholiin liittyvä keskustelu on sosiaaliongelmiin keskittyvää. Tämäkin on puhtaasti tilastolähtöinen asia, sillä suomalaisten päihteiden käyttö aiheuttaa peruuttamattomia sosiaalisia ongelmia, vammautumisia, kuolemantapauksia ja kohtuuttomia taloudellisia rasitteita. Alkoholiin kuolee vuosittain yli 2000 suomalaista, Suomi johtaa EU-maiden kesken alkoholimaksakirroosin kuolleisuusluvuissa ja pelkästään alkoholista aiheutuvien kustannusten määrä on Suomessa 4–6 miljardia vuosittain, kun valtion saamat verotulot alkoholista ovat vain yhden miljardin luokkaa. Puhutaan kulttuurista, jossa noin 300 000 – 600 000 suomalaisella ainoa asenneongelma on tarve käyttää alkoholia aina kun mahdollista, viikolla eurooppalaisittain, viikonloppuisin suomalaisittain. Ei ole ihme, että maanantaipoissaolot rasittavat niin paljon yritysten taloutta. Siinäpä on ensisijainen paikka parantaa yritysten toimeentuloa: päihtymyksen tai krapulan takia menetetyt tulot olkoot pois työntekijältä, ei yrityksiltä.
Suomalaisten on korkea aika tunnistaa päihteiden käytön seuraukset ja muuttaa todella asenteitaan alkoholista puhuttaessa. Silloin yhä useampi uskaltaisi kysyä työtoveriltaan, onko tällä alkoholin kanssa ongelma, sillä ongelma nähdään usein työyhteisössä jopa perhettä ja puolisoa aikaisemmin.
Toinen asia on sivistyneemmän kulttuurin edistäminen. Siinä olisi tärkeää vihdoin erottaa juoma ja kulttuuri toisistaan. Kun toivottavasti haluamme kaikki puhua suomalaisestakin kulttuurista korkeakulttuurina, eivät nämä kaksi asiaa kuulu yhteen. Rikas ja terveellinen ruokakulttuurimme on asia erikseen, eikä sitä pidä yhdistää alkoholin käyttöön. Korkeakulttuuri kasvaa ja kehittyy päihteettömyyden myötä. Sen osoittaa myös tänä vuonna julkaistu Nuorten terveystapatutkimus: Nuoret raitistuvat entisestään, eikä alkoholi kuulu enää aikaisempaan tapaan edes nuorten aikuisten elämään. Tämä on merkki kulttuurin kehittymisestä, kestävästä elämänhallinnasta ja todellisesta kasvavasta Suomen kilpailukyvystä kaikilla aloilla. Virkeä ja kokeileva päihteettömyys on kestävä tie laadukkaaseen, terveelliseen ja tasapainoiseen tulevaisuuteen.
Martti Vastamäki, puheenjohtaja
Marko Kailasmaa, toiminnanjohtaja
Raittiuden Ystävät ry