Perussuomalaisten vaatimus viinien saamisesta ruokakauppoihin (PS: Viini ja vahvat oluet ruokakauppoihin, elokuu 14, 2014,12:17) vaatii perustavaa korjaavaa huomiota. Kun alkoholin aiheuttamat välilliset ja välittömät haitat aiheuttavat yhteiskunnalle vuosittain 6-7 miljardin euron laskun, ei voida puhua enää pienen suurkuluttajajoukon ongelmakäytöstä. Suomessa ei myöskään eletä tällä hetkellä käytännössä eikä teoriassakaan kieltolain aikaa, koska kieltolain määritelmän mukaan lain voimassa ollessa alkoholimyyntiä ei harjoiteta lainkaan.
Raittiuden Ystävillä ei ole tarvetta lisätä Alkon myyntiä, mutta Alkon monopolin purkamisesta aiheutuvat seuraukset olisivat vääjäämättä alkoholin kokonaiskulutusta lisääviä, jolloin alkoholiperäiset kuolemat sekä yksilöiden ja heidän lähipiirinsä kokemat vaikeudet lisääntyvät ja yhteiskunnan maksettavaksi tuleva kokonaislasku kasvaa.
Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtajan, kansanedustaja Hanna Mäntylän esittämä alkoholipolitiikan radikaaliksi tulkittava muutos on jossain määrin ehkä ainakin lyhyellä tähtäimellä perusteltavissa esim. työvoimapoliittisin syin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että perussuomalaiset, ainakaan Mäntylä, eivät ole jaksaneet perehtyä asiaan syvällisemmin.
Alkoholijuomien kokonaiskulutus on Suomessa nyt suurinta koko Pohjoismaissa, vuonna 2011 12.1 litraa 100-prosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kansalaista kohden, Maamme alkoholinkulutus on viimeisten 40 vuoden aikana nelinkertaistunut, kun esim. Italiassa ja Ranskassa alkoholinkulutus on puolittunut samana aikana. Tämä näkyy mm. alkoholimaksakuolemien määrässä, joita vielä 10 vuotta sitten oli eniten asukaslukua kohti Ranskassa. Nykyisin Suomi johtaa tätäkin tilastoa melkein 2000 alkoholikuolemalla vuodessa. Pelkästään alkoholista johtuvien noin 20 vuotta ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat työtulomenetykset ovat miljardiluokkaa.
Alkoholin kulutusta vähentävät tutkitusti eniten alkoholin saatavuuden vaikeuttaminen ja alkoholin hinnan korottaminen. Mäntylän esittämällä mallilla alkoholin kulutus lisääntyisi merkittävästi. Sitä meistä ei varmasti kukaan toivo, ei Mäntyläkään, ainakin tarkemmin asiaan perehdyttyään. Jättimäinen kulutuksen kasvu tapahtui 1969, kun keskiolut tuli ruokakauppoihin. Samalla alkoholihaitat lisääntyivät rajusti. Keskioluen tulo ruokakauppojen hyllyille ja kahviloihin lisäsi kaikkien silloisten ennusteiden vastaisesti suomalaisten alkoholinkulutusta lähes 50 prosentilla. Taustalla oli mm. halu opettaa suomalaiset eurooppalaisille juomatavoille. Emme kai halua uudelleen samanlaista suomalaisten elinehtojen heikentämistä kuin silloin?
Kasvavaa alkoholiongelmaa täytyy osata hoitaa viisaammin. Puolueiden tulisi nyt ottaa vakavasti vastuuta alkoholin aiheuttamasta ja yhä kasvavasta kansanterveydellisestä ongelmasta.